dc.contributor.advisor | Ahtiainen, Juha | |
dc.contributor.advisor | Mikkola, Jussi | |
dc.contributor.author | Hakulinen, Oona-Mari | |
dc.date.accessioned | 2020-06-15T04:52:08Z | |
dc.date.available | 2020-06-15T04:52:08Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69918 | |
dc.description.abstract | Johdanto. Voimaharjoittelun tiedetään edistävän juoksun taloudellisuutta ja kestävyyssuorituskykyä, mutta lihasvaurioita aiheuttava voimaharjoitus saattaa akuutisti heikentää juoksusuoritusta. Tutkimuksissa on kuitenkin havaittu, että samanlaisen harjoituksen toistuessa haitalliset vaikutukset lievenevät, mikä perustuu palautumisen aikana kehossa tapahtuviin hermostollisiin, rakenteellisiin ja biokemiallisiin adaptaatioihin. Tästä ilmiöstä käytetään termiä repeated bout effect (RBE, toistoharjoitusvaikutus). Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää hypertrofisen ja hermostollisen voimaharjoituksen vaikutuksia kaksi vuorokautta myöhemmin tehtävään kestävyysjuoksusuoritukseen sekä selvittää muuttuvatko akuutit vaikutukset juoksun taloudellisuuteen ja suorituskykyyn voimaharjoittelua toistettaessa. Menetelmät. 12 kestävyyskuntoilijaa jaettiin hypertrofiseen (HYP) ja hermostolliseen (HER) voimaharjoitusryhmään. 4 viikon aikana tehtiin 4 kestävyysjuoksutestiä. Ensimmäinen testi oli kontrollitesti ilman voimaharjoitusta. 2 vrk ennen seuraavia kestävyystestejä tehtiin hypertrofinen tai hermostollinen voimaharjoitus. Ennen jokaista kestävyystestiä tehtiin epäsuorat lihasvauriotestit. Kestävyystestissä juostiin 10 min 90 % vauhdilla anaerobisesta kynnysvauhdista ja sen jälkeen 10 min anaerobisella kynnysvauhdilla, joiden jälkeen vauhti nousi 1 km/h minuutin välein uupumukseen asti. Juoksun aikana mitattiin hapenkulutusta, sykettä, koettua kuormittuneisuutta, hengitysosamäärää, laktaattipitoisuutta, maksimivauhtia ja uupumukseen kulunutta aikaa. Voimaharjoittelun aiheuttamaa lihasarkuutta arvioitiin visuaalisen skaalan avulla (VAS). Tutkimuksessa vertailtiin voimaharjoitusten akuutteja vaikutuksia sekä toistoharjoitusvaikutusta juoksun taloudellisuuteen ja maksimisuorituskykyyn. Tilastolliset analyysit tehtiin IBM SPSS Statistics 26.0 -ohjelmalla. Tulokset. Kun vertailtiin tuloksia kontrollitestin ja ensimmäisen voimaharjoituksen jälkeisen testin kesken, ei juoksun taloudellisuudessa tai maksimaalisessa kestävyyssuorituskyvyssä havaittu muutoksia, vaikka HYP-ryhmässä koettu lihasarkuus oli suurta. Juoksun taloudellisuus parantui HYP-ryhmällä kertojen 1 ja 3 välillä ja palautui lähemmäksi kontrollitasoa, viitaten toistoharjoitusvaikutukseen. HER-ryhmässä laktaatti anaerobisella kynnyksellä laski testijakson aikana. Molemmissa ryhmissä uupumukseen kulunut aika parantui ja HERryhmässä parannus oli merkittävämpää. HER-ryhmässä saavutettu hapenotto ja laktaatti parantuivat testijakson aikana. HYP-ryhmässä saavutettu hapenotto laski testikertaan 2 asti. Johtopäätökset. Hermostollinen voimaharjoittelu näyttäisi olevan turvallisempi tapa toteuttaa kestävyysjuoksijoiden voimaharjoittelua, jotta seuraavan kestävyysjuoksusuorituksen laatu ei kärsi ja harjoittelu on myös pitkällä tähtäimellä tuloksellista, mikäli ensisijaisena tavoitteena on kestävyysominaisuuksien kehittäminen. Erilaisten voimaharjoitusten toistoharjoitusvaikutusta kestävyyssuoritukseen tulisi tutkia pidemmällä aikavälillä ja eliittitason kestävyysurheilijoilla. | fi |
dc.description.abstract | Introduction. Strength training is known to have beneficial effects to running economy and endurance performance. Even though muscle damaging strength exercise may acutely impair running performance, there is evidence that repeating strength session later may decrease the negative effects to next endurance running session, which is explained by neural, morphological and biochemical adaptations. This phenomenon is called repeated bout effect (RBE). The purpose of this study was to research acute effects of hypertrophic or neural strength exercises to subsequent endurance performance 2 days later. In addition the aim was to investigate possible repeated bout effect of strength sessions to running economy and maximal performance during three bouts. Methods. In total 12 participants, divided to hypertrophic (HYP) and neural (HER) groups took part to the study. During 4 weeks participants managed 4 endurance performance tests. The first endurance test was a control test without prior strength session and the next 3 test was performed 2 days after strength session (bouts 1, 2, 3), with one week between the bouts. Immediately before each endurance test indirect muscle damage markers were measured. Endurance test consisted of running 10 min at 90 % of anaerobic threshold, 10 min at anaerobic threshold and then until exhaustion increasing the speed 1 km/h every minute. During the running test oxygen consumption, heart rate, rate of perceived exertion, RER, lactate, maximal speed and time to exhaustion were measured. Subjective muscle soreness was asked using visual analogue scale (VAS 0-100%). The acute effects and repeated bout effect of two different type of strength sessions to running economy factors and maximal performance factors were analyzed and IBM SPSS Statistics 26.0 –programs was used to statistical analyses. Results. There was not acute effects of strength exercises to running economy or endurance performance, but in HYP-group the subjective muscle soreness was very significant after the first strength session. Running economy enhanced in HYP-group between the bouts 1 and 3 and came back toward control values, indicating RBE. In HER-group, lactate at anaerobic threshold lowered during testing period. Both groups enhanced time to exhaustion, but in HER-group the enhancement was greater. Achieved VO2max and LAmax enhanced in HER-group during the testing period. In contrast, VO2max decreased in HYP-group until the bout 2. Conclusions. Neural strength training seems to be more safe way to ensure good quality of subsequent endurance running session and to verify long time development of endurance properties, if that is the main goal. Repeated bout effect to endurance performance would be important to study more long term and among elite endurance athletes. | en |
dc.format.extent | 81 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.subject.other | toistoharjoitusvaikutus | |
dc.subject.other | yhdistelmäharjoittelu | |
dc.subject.other | taloudellisuus | |
dc.title | Voimaharjoitusten akuutit vaikutukset ja toistoharjoitusvaikutus juoksun taloudellisuuteen ja kestävyyssuorituskykyyn | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202006154162 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Liikuntatieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Liikunta- ja terveystieteet | fi |
dc.contributor.laitos | Sport and Health Sciences | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Valmennus- ja testausoppi | fi |
dc.contributor.oppiaine | Science in Sport Coaching and Fitness Testing | en |
dc.rights.copyright | Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty. | fi |
dc.rights.copyright | This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited. | en |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 5013 | |
dc.subject.yso | kestävyysjuoksu | |
dc.subject.yso | voimaharjoittelu | |
dc.subject.yso | kestävyysharjoittelu | |
dc.subject.yso | suorituskyky | |
dc.subject.yso | harjoittelu | |
dc.subject.yso | juoksu | |
dc.subject.yso | liikunta | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.type.okm | G2 | |