Show simple item record

dc.contributor.advisorKarkulehto, Sanna
dc.contributor.authorIsoviita, Leeni
dc.date.accessioned2020-06-10T08:40:27Z
dc.date.available2020-06-10T08:40:27Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/69838
dc.description.abstractTutkielma tarkastelee Viivi Rintasen Hulluussarjakuvien vastaanottoa affektiivisuuden näkökulmasta tavoitteenaan selvittää, millaisia affektiivisia vaikutuksia – tunteita ja tuntemuksia – sarjakuvat lukijoissaan herättävät. Tarkastelun kohteena on myös, millaisiin sarjakuvakerronnallisiin seikkoihin nämä tunteet ja tuntemukset perustuvat. Tutkielman hypoteesina toimii ajatus Hulluussarjakuvista yhtäältä mielenterveyttä edistävänä ja toisaalta empaattisempaan suhtautumiseen kannustavana taiteena. Tutkimusaineisto koostuu Hulluussarjakuvissa julkaistuista, avoimesti saatavilla olevista lukijoiden kommenteista sekä lukijoille laaditun, Hulluussarjakuvissa julkaistun kyselyhaastattelun vastauksista. Tutkimus on toteutettu kontekstualisoivan lähiluvun menetelmin analysoimalla sekä lukijakommenttien että kyselyvastausten affektiivisuutta. Tutkimus on monitieteistä: se ottaa osaa sekä kulttuuriseen hulluustutkimukseen, kirjallisuuden affektiivisuuden tutkimukseen että sarjakuvatutkimukseen. Hulluutta lähestytään tutkielmassa kulttuurisena ilmiönä muun muassa Petteri Pietikäisen (2013) Hulluuden historian kautta sekä suomalaisen stigmatukimuksen (esim. Aromaa 2011 ja Maanmieli 2019) valossa. Aineiston jäsentämisessä hyödynnetään Suzanne Keenin (2011) tunnekäsitteitä sekä Rita Felskin (2008) lukemista jäsentäviä kategorioita. Affekteja on lähestytty Gilles Deleuzen (2012) näkökulmiin perustuvan teorian pohjalta. Sarjakuvakerronnallinen teoria pohjautuu pääosin Scott McCloudin (1994) sekä Juha Herkmanin (2007, 1998) teorioihin. Hulluussarjakuviin tartutaan monista syistä: niiden visuaalisuus kiehtoo, ne koetaan informatiivisina, niistä saadaan samastumispintaa ja niiden aiheet shokeeraavat. Tutkimuksen perusteella Hulluussarjakuvien voidaan katsoa voimaannuttavan lukijoitaan sekä toisaalta saavan heissä aikaan empaattisempaa ja ymmärtäväisempää suhtautumista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä kohtaan. Voimaantuminen liittyy sarjakuvien lukemisessa herääviin kiitollisuuden, toivon ja samastumisen tunteisiin. Kiitollisuus ja toivo linkittyvät sarjakuvien tabuaiheita kuvaavaan luonteeseen: sarjakuvat koetaan merkityksellisiksi ja niiden nähdään purkavan stigmoja. Lukijat samastuvat sarjakuvien realistisiin kuvauksiin hulluuden kokemuksista, ja tätä kautta heissä herää myös kuulumisen tunnetta. Sarjakuvissa esitetyt, lukijoille vieraat hulluuden kokemukset koetaan mielenkiintoisina, ja niiden kuvauksista saatu tieto synnyttää empatiaa ja ymmärrystä. Todenmukaiset kärsimyksen kuvaukset saavat lukijoissa aikaan myös närkästyksen ja surun tunteita, mikä on yhteydessä lukemisen poliittisuuteen: Hulluussarjakuvat saavat lukijansa kyseenalaistamaan yhteiskuntaan juurtuneita, mielenterveyden häiriöihin liitettyjä stigmoja. Toisaalta närkästys kohdistuu myös sarjakuvien hulluttelevaan luonteeseen: hulluista puhuminen hämmentää ja jakaa mielipiteitä.fi
dc.format.extent99
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othersarjakuvablogi
dc.subject.otheraffektitutkimus
dc.subject.otherViivi Rintanen
dc.subject.otherHulluussarjakuvia
dc.titleMiltä sarjakuva tuntuu? : Hulluussarjakuvien affektiivinen vastaanotto
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202006104080
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosMusiikin, taiteen ja kulttuurin tutkimuksen laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Music, Art and Culture Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineKirjallisuusfi
dc.contributor.oppiaineLiteratureen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi304
dc.subject.ysotunteet
dc.subject.ysosarjakuvat
dc.subject.ysolukeminen
dc.subject.ysohulluus
dc.subject.ysomielenterveys
dc.format.contentfulltext
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record