Miltä sarjakuva tuntuu? : Hulluussarjakuvien affektiivinen vastaanotto
Tekijät
Päivämäärä
2020Pääsyrajoitukset
Tekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..
Tutkielma tarkastelee Viivi Rintasen Hulluussarjakuvien vastaanottoa affektiivisuuden näkökulmasta tavoitteenaan selvittää, millaisia affektiivisia vaikutuksia – tunteita ja tuntemuksia – sarjakuvat lukijoissaan herättävät. Tarkastelun kohteena on myös, millaisiin sarjakuvakerronnallisiin seikkoihin nämä tunteet ja tuntemukset perustuvat. Tutkielman hypoteesina toimii ajatus Hulluussarjakuvista yhtäältä mielenterveyttä edistävänä ja toisaalta empaattisempaan suhtautumiseen kannustavana taiteena. Tutkimusaineisto koostuu Hulluussarjakuvissa julkaistuista, avoimesti saatavilla olevista lukijoiden kommenteista sekä lukijoille laaditun, Hulluussarjakuvissa julkaistun kyselyhaastattelun vastauksista. Tutkimus on toteutettu kontekstualisoivan lähiluvun menetelmin analysoimalla sekä lukijakommenttien että kyselyvastausten affektiivisuutta.
Tutkimus on monitieteistä: se ottaa osaa sekä kulttuuriseen hulluustutkimukseen, kirjallisuuden affektiivisuuden tutkimukseen että sarjakuvatutkimukseen. Hulluutta lähestytään tutkielmassa kulttuurisena ilmiönä muun muassa Petteri Pietikäisen (2013) Hulluuden historian kautta sekä suomalaisen stigmatukimuksen (esim. Aromaa 2011 ja Maanmieli 2019) valossa. Aineiston jäsentämisessä hyödynnetään Suzanne Keenin (2011) tunnekäsitteitä sekä Rita Felskin (2008) lukemista jäsentäviä kategorioita. Affekteja on lähestytty Gilles Deleuzen (2012) näkökulmiin perustuvan teorian pohjalta. Sarjakuvakerronnallinen teoria pohjautuu pääosin Scott McCloudin (1994) sekä Juha Herkmanin (2007, 1998) teorioihin.
Hulluussarjakuviin tartutaan monista syistä: niiden visuaalisuus kiehtoo, ne koetaan informatiivisina, niistä saadaan samastumispintaa ja niiden aiheet shokeeraavat. Tutkimuksen perusteella Hulluussarjakuvien voidaan katsoa voimaannuttavan lukijoitaan sekä toisaalta saavan heissä aikaan empaattisempaa ja ymmärtäväisempää suhtautumista mielenterveyden häiriöistä kärsiviä kohtaan. Voimaantuminen liittyy sarjakuvien lukemisessa herääviin kiitollisuuden, toivon ja samastumisen tunteisiin. Kiitollisuus ja toivo linkittyvät sarjakuvien tabuaiheita kuvaavaan luonteeseen: sarjakuvat koetaan merkityksellisiksi ja niiden nähdään purkavan stigmoja. Lukijat samastuvat sarjakuvien realistisiin kuvauksiin hulluuden kokemuksista, ja tätä kautta heissä herää myös kuulumisen tunnetta. Sarjakuvissa esitetyt, lukijoille vieraat hulluuden kokemukset koetaan mielenkiintoisina, ja niiden kuvauksista saatu tieto synnyttää empatiaa ja ymmärrystä. Todenmukaiset kärsimyksen kuvaukset saavat lukijoissa aikaan myös närkästyksen ja surun tunteita, mikä on yhteydessä lukemisen poliittisuuteen: Hulluussarjakuvat saavat lukijansa kyseenalaistamaan yhteiskuntaan juurtuneita, mielenterveyden häiriöihin liitettyjä stigmoja. Toisaalta närkästys kohdistuu myös sarjakuvien hulluttelevaan luonteeseen: hulluista puhuminen hämmentää ja jakaa mielipiteitä.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Paperinen avaruus : näkökulmia kirjaesineen ja kirjallisuuden materiaalisuuksiin
Ahvenjärvi, Kaisa; Joensuu, Juri; Helle, Anna; Karkulehto, Sanna (Jyväskylän yliopisto, 2020)Ubiikin sähköisen tekstuaalisuuden ja digitaalisen median vakiintuminen on saanut kirjailijoiden ja tutkijoiden huomion kiinnittymään jälleen kulttuurin perustekijään: painettuun kirjaan. Paperinen avaruus. Näkökulmia ... -
Naiskuvia japanilaisessa mangassa : analyysi neljän ikäryhmän sarjakuvista
Knuutti, Jussi (2012)Tämä pro gradu -tutkielma tarkastelee naiskuvaa neljässä japanilaisessa manga-sarjakuvassa, ensimmäisissä osissa kirjasarjoista Naruto (1999-), Fruits Basket (1999-2006), Oh! My Goddess(1988-) ja Happy Mania! (1996-2001). ... -
Relating with the other in naturecultures : ethics and well-being in Elfquest comics
Kaipainen, Hilla (2015)Tutkielma tarkastelee eettistä Toisen kohtaamista Elfquest -sarjakuvassa. Elfquest on yhdysvaltalaisten Wendy ja Richard Pinin vuodesta 1978 lähtien omakustanteena julkaisema populaari fantasiagenreen kuuluva sarjakuvasarja. ... -
Maagina postapokalyptisessa pohjolassa : suomalaisen kansanuskon ilmentymiä sarjakuvassa Stand Still. Stay Silent
Heimovala, Minttu (2023)Maisterintutkielmassani perehdyn Minna Sundbergin nettisarjakuvaan Stand Still. Stay Silent (2013–2022). Tavoitteeni on tarkastella millä tavoin globaalille yleisölle suunnatussa sarjakuvassa ilmenee suomalainen kansanusko ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.