Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeudet ovat olleet useamman vuoden yhteiskunnallisia puheenaiheita. Sosiaalisessa mediassa keskustelu saa usein vihapuheen piirteitä. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan Finnairin Facebook- julkaisuun kirjoitettuja kommentteja. Julkaisussa yhtiö ilmoittaa olevansa Helsinki Pride 2019 -tapahtuman support-kumppani. Tutkimus on relevantti yhteiskunnallista ja poliittista päätöksentekoa ja kasvatuksellisia kysymyksiä ajatellen. Tarkastelen tutkimuksessa, mitä käsityksiä kommenteissa esitetään Pride-liikkeestä ja Finnairista, ja keiden ääniä käsityksessä toistetaan. Äänien tarkastelu pohjautuu Bahtinin (1981) äänten jaotteluun. Analysoin julkaisuun tulleita kommentteja seuraavien tutkimuskysymysten kautta: 1) Mitä teemoja aineistosta nousee sisällönanalyysin avulla?, 2) Mitä käsityksiä kommenteissa esitetään Pride-liikettä ja Finnairin Helsinki Pride 2019 -yhteistyökumppanuutta kohtaan? sekä 3) Mitä ääniä käsityksissä toistetaan?
Teoriataustalle olennai
nen dialoginen lähestymistapa ilmenee tutkimuksen teoriataustassa sekä analyysimetodissa. Bahtinin (1981) äänten jaottelussa äänet jakautuvat autoritaarisiin, sisäisesti vakuuttaviin ja irrelevantteihin ääniin, joista tutkimuksessa tarkastelen kahta ensimmäistä. Autoritaariset äänet ovat auktoriteettien ääniä, jotka voivat olla yleisesti hyväksyttyjä totuuksia, tieteellisiä faktoja tai vaikkapa poliitikon lausumia. Sisäisesti vakuuttavissa äänissä puhuja on sisäistänyt aiemmin kuulemansa omaksi ideologiakseen ja puhuu omalla äänellään. Tarkastelen myös moniäänisyyttä, johon liittyy intertekstuaaliset viittaukset ja ironia. Käsitykset tarkoittavat tässä tutkimuksessa ajattelutapaa tai näkemystä, joita kohdistetaan Pride-liikettä ja Finnairia kohtaan.
Kvalitatiivisen tutkimuksen analyysimetodeina toimivat dialoginen käsitysanalyysi sekä aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Dialoginen käsitysanalyysi keskittyy aineiston sisältöön, siinä esiintyviin ääniin sekä puhujien toimi- juuteen. Menetelmää ovat käyttäneet kielenoppimisen tutkimuksessa sen kehittäjä Mari Aro (2009) sekä Aija Virtanen (2017) väitöskirjoissaan. Selvitän sisällönanalyysin menetelmin, millaisten teemojen kautta käsityksistä puhutaan. Aineistoa ryhmitellään eri aihepiireihin aineistolähtöisen teemoittelun avulla. Aineisto on kerätty Finnairin julkisen Facebook-julkaisun kommenteista, joista valikoitui analyysiin 108 kappaletta. Yhteneviä teemoja löytyi lopulta kuusi. Teemoittelun jälkeen yksittäisiä kommentteja tarkastellaan niiden julkaisujärjestyksessä niissä kaikuvien äänien ja käsitysten mukaan.
Tulosten perusteella Suomessa vallitsee vahva vastakkainasettelu Pride-liikkeen puoltajien ja vastustajien välillä. Kommentoijien esittämien käsitysten taustalla ilmeni erilaisia autoritaarisia ääniä, kuten stereotypioita ja kristinuskon oppeja. Kommentit olivat myös sisäisesti vakuuttavia, mikä ilmeni omaäänisyytenä ja omien kokemusten esittämisenä. Negatiivisia käsityksiä Pridea kohtaan perusteltiin muun muassa kristinuskon opeilla ja sananvapaudella. Finnairia kohtaan ilmaistiin pääosin negatiivisia käsityksiä, jotka ilmenivät kahdessa suhteessa: Pride-liikkeen vastaisten kommentoijien käsitys Finnairista muuttui negatiiviseksi yhteistyön tuloksena, ja liikkeeseen positiivisesti suhtautuvat kritisoivat yhteistyötä muun muassa markkinoinniksi. Tutkimuksen perusteella vastakkainasettelu ja vihapuhe ovat edelleen vahvasti esillä keskustelussa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ympärillä. Tutkimustuloksia voidaan hyödyntää poliittisessa päätöksenteossa esimerkiksi kasvatukseen liittyen. On tärkeää tietää, millaisena vihapuhe näyttäytyy suomalaisten keskustelukulttuurissa, ja pohtia keinoja sen hillitsemiseen.
...
