Facebookin ja Instagramin kieltä ja vuorovaikutusta koskevat käsitykset ja asenteet
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Kansanlingvistinen kielentutkimus pyrkii selvittämään, millaisia käsityksiä ja asenteita tavallisella kielenkäyttäjällä on liittyen omaan kieleen ja sen eri variantteihin. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, millaisia käsityksiä ja asenteita sosiaalisen median käyttäjillä on Facebookissa ja Instagramissa käytettävää suomen kieltä kohtaan. Muista kansanlingvistisistä töistä poiketen tässä tutkimuksessa tarkastellaan myös kieliasiantuntijoiden käsityksiä ja asenteita, joita verrataan tavallisten kielenkäyttäjien eli maallikoiden näkemyksiin. Tutkimuskysymykset ovat: 1. Millaisia käsityksiä informanteilla on Facebookin ja/tai Instagramin kielestä ja vuorovaikutuksesta? 2. Millaisia asenteita informanteilla on FB:n ja/tai IG:n kieltä ja vuorovaikutusta kohtaan? 2a. Millaiset piirteet FB:n ja IG:n kielessä ja vuorovaikutuksessa herättävät informanteissa positiivisia tunteita? 2b. Millaiset piirteet FB:n ja IG:n kielessä ja vuorovaikutuksessa herättävät informanteissa negatiivisia tunteita? 3. Kuinka maallikoiden ja kieli-asiantuntijoiden vastaukset suhteutuvat toisiinsa?
Sosiaalista mediaa on tutkittu kielentutkimuksen kentällä aiemminkin. Tässä tutkimuksessa Facebook ja Instagram sosiaalisen median palveluina muodostavat kontekstin, jossa käytettävää kieltä informantit tarkastelevat. Aineisto on kerätty sähköisellä kyselylomakkeella, jossa informantit ovat kertoneet, millaisena he pitävät Facebookissa ja Instagramissa käytettävää kieltä sekä millaisista kielenpiirteistä he pitävät ja ärsyyntyvät näissä palveluissa. Analyysissä hyödynnetään sekä määrällisiä että laadullisia menetelmiä. Osa tuloksista esitetään numeraalisesti taulukkoina. Avointen vastausten analysointiin käytetään sisällönanalyysiä.
Tulokset osoittavat, että Facebookia ja Instagramia pidetään epävirallisina alustoina, joissa käytetään enimmäkseen epämuodollista puhekieltä. Kieleen suhtaudutaan aineistossa normilähtöisesti ja negatiivisesti. Palvelujen kieltä pidetään epämiellyttävänä ja vuorovaikutusta törkeänä. Instagram koetaan kuitenkin hieman Facebookia positiivisemmaksi alustaksi.
...


Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [24987]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Instagram and Facebook brand community benefits consumers receive and value before and during the COVID-19 pandemic : case CrossFit
Vuorenlinna, Tia (2021)Sosiaalisen median alustat, kuten Facebook ja Instagram, ovat mahdollistaneet yrityksille uusia tapoja tavoittaa ja kommunikoida brändisivujen seuraajien kanssa. Nämä sosiaalisen median brändiyhteisöt ovat melko uusi ja ... -
Kosovar youth's conceptions of gender roles : academic girls and practical boys
Turunen, Tiia (2020)Gender is a social construction and a result of socialization rather than a fixed feature of an individual, and gender roles are therefore also socially constructed. Kosovo is a poor, post-conflict country. Economic growth ... -
Facebook ja identiteetti : lukiolaisten kokemuksia Facebookin käytöstä
Koskimies, Juho (2015)Mediakulttuurin väitetään olevan avainasemassa jäsentämässä nykyisiä identiteettejä ja muotoilemassa ajattelua ja käyttäytymistä erityisesti nuorten keskuudessa. Tutkimuksessa tarkasteltiin lukiolaisten Facebookin ... -
"Yhteiskunta olemme me jokainen" : Facebookin ad hoc -ryhmät kansalaisvaikuttamisen väylinä
Tuomaala, Outi (2016)Sosiaalisen median aikakausi on muovannut aktiivisista internetin käyttäjistä viidennen valtiomahdin. Sen toimintavalmiudet perinteisten vallanpitäjien tarkkailuun ja kyseenalaistamiseen ovat nousseet odottamattomiin ... -
Uutinen nimeltä viides valtiomahti : suomalaisen sanomalehdistön välittämä kuva Facebookin ad hoc -ryhmistä
Tolvanen, Pauliina (2013)William H. Duttonin käsite verkostoituneista kansalaisista viidentenä valtiomahtina löi Suomessa läpi 2010-luvun alussa. Tiedotusvälineissä tämä näkyy kahdella tapaa: ensinnäkin yhä useampi uutisaihe on tavallisten ihmisten ...