Kulutus koronan aikaan - ja sen jälkeen : tutkimus COVID-19-epidemian rajoitustoimien vaikutuksesta kuluttajien käyttäytymiseen, taloudelliseen toimintaan ja hyvinvointiin

Abstract

Tässä kyselytutkimuksessa (N=1000) selvitettiin koronavirusepidemiasta johtuvien rajoitusten vaikutusta työikäisten (18-65 vuotta) suomalaisten kuluttajien käyttäytymiseen arjessa sekä koronarajoitusten vaikutusta heidän taloudelliseen tilanteeseensa ja koettuun hyvinvointiin. Lisäksi tutkittiin kuluttajien arviota kulutuksesta rajoitusten purkaannuttua. Tutkimustuloksista käy ilmi, että valtaosa vastaajista koki koronarajoitukset tarpeellisiksi. Vain harvat ajattelivat, että arkea rajoittavista määräyksistä, kuten kauppojen ja palvelujen aukiolojen rajoituksista tai liikkumisrajoituksista oli suurta haittaa. Miehet kokivat haittoja naisia yleisemmin. Liikkumis- ja matkustusrajoitukset haittasivat hieman enemmän Uudellamaalla kuin muualla Suomessa asuvia. Useimmat vastaajat kannattivat juhlien ja tilaisuuksien perumista kesän ja monet jopa syksyn osalta.

Naiset olivat miehiä enemmän huolissaan lähes kaikesta koronaviruksen liittyvästä haitasta. Erityisesti nuoret olivat huolissaan koronavirusajoitteiden vaikutuksesta heidän omaan henkiseen hyvinvointiinsa. Myös huoli toimeentulosta ja työurasta korostui nuorten ja myös pienituloisten vastauksissa. Keskimäärin vastaajat olivat kuitenkin enemmän huolissaan Suomen talouden kuin oman taloutensa kehityksestä siitäkin huolimatta, että yllättävän moni ennakoi jäävänsä työttömäksi tai lomautetuksi lähiaikoina. Nuorten keskuudessa työttömyys oli vielä yleisempää kuin muilla ja moni oli menettänyt luvatun kesätyön. Taloutensa sopeuttamiseksi erityisesti yrittäjät velkaantuivat muita enemmän, ja työttömistä moni oli lahjoitusten ja ruoka-avun varassa. Toisaalta taas moni keskituloinenkin pystyi sijoittamaan osakkeisiin niiden hintojen ollessa alhaalla.

Fyysisissä kaupoissa käyminen väheni koronarajoitusten vuoksi huomattavasti. Verkkokaupoista ostaminen yleistyi silti yllättävän vähän, mutta ostaminen painottui aiempaa enemmän elintarvikkeisiin ja ravintoloiden noutoruokapalveluihin. Erityisesti hyvätuloiset suosivat ravintolaruoan tilaamista kotiin. Kotimaisen verkkokaupan käyttäminen lisääntyi kuitenkin enemmän kuin ulkomaisten. Digitaalisten viihdepalvelujen käyttö oli korona-aikaan hyvin yleistä. Digipalveluiden tottumattomat käyttäjät lisäsivät muita enemmän verkko-ostojaan ja digitaalisten viihdepalvelujen käyttöä.

Kulutuksensa nopeaan palautumiseen vähintään ennalleen uskoi vain noin kolmannes vastanneista. Merkille pantavaa oli, että monet uskoivat tulevaisuudessa ostavansa vähemmän tavaraa ja palveluja, koska ovat huomanneet tulevansa toimeen vähemmälläkin. Myöskään ulkomaanmatkailun nopeaan palautumiseen ei uskottu. Hyvätuloiset vastaajat olivat selvästi yleisimmin valmiita palauttamaan kulutustaan ennalleen. Monet vastaajista kaipasivat fyysisiä kauppoja ja erityisesti lähikauppoja ja aikoivat jatkossa panostaa niihin. Verkkokaupasta ostamisen sen sijaan yllättävän harva vastaaja arveli lisääntyvän. Erityisesti kiinalaisia verkkokauppoja ajateltiin jatkossa vältettävän. Monet vastaajat etenkin vanhemmissa ikäryhmissä aikoivat jatkossa ylipäätään välttää kiinalaisia tuotteita.