“Tässä ammatissa asiantuntijuus kehittyy ja kehittyy, että eihän siinä päätepistettä oo.” : luokanopettajaopiskelijoiden kokemuksia asiantuntijuudestaan ja opettajankoulutuksen merkityksestä sen kehityksessä

Abstract

Tutkimuksemme tehtävänä oli selvittää, miten opintojensa loppuvaiheessa olevat luokanopettajaopiskelijat kokevat oman asiantuntijuutensa ja millä tavoin he kokevat opettajankoulutuksen kehittäneen heidän asiantuntijuuttaan. Tutkimuksessa asiantuntijuus jaoteltiin kognitiiviseen, sosiaaliseen ja tiedonluomisen näkökulmaan. Keräsimme aineiston haastattelemalla 11 Jyväskylän yliopiston luokanopettajaopiskelijaa, jotka olivat suorittaneet tai suorittivat tutkimuksen aikana päättöharjoittelua. Aineisto analysoitiin teorialähtöisellä sisällönanalyysillä. Tuloksiemme mukaan opettajankoulutus ei tukenut opiskelijoitaan riittävästi asiantuntijuuden osa-alueilla. Opiskelijat kaipasivat lisää käytännön kokemusta, kasvatustieteen teoriaa, ohjausta ja tietoa opettajan työstä. Lisäksi he halusivat opintoihinsa lisää haasteita. Opiskelu kehitti itsereflektion taitoja. Opiskelijat kokivat koulutuksen ilmapiirin hyväksi ja saaneensa vertaistukea. He tunnistivat itsen ja opettajuutensa kehityksen sekä näkivät suurimmat osan tarvittavista taidoista kehittyvän vasta työelämässä. Pohdinnassamme korostui tulosten perusteella neljä teemaa: eriarvoisuus, tiedostamaton kehitys opintojen aikana, opiskelijan oman persoonan vaikutus sekä elinikäinen oppiminen ja opettajuuden prosessi. Eriarvoisuus ja opiskelijan oma persoona vaikuttivat merkittävästi kokemuksiin opinnoista. Opiskelijat tunnistivat kehityksensä, mutta suuri osa siitä oli tiedostamatonta. He tunnistivat työelämän merkityksen ja opettajuuden koko elämän kestävän prosessin.