Suomalaisvanhempien vanhemmuustyylit ja näiden yhteydet vanhemmuuden uupumukseen

Abstract

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisvanhempien vanhemmuustyylejä ja näiden yhteyksiä vanhemmuuden uupumukseen. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolieroja sekä vanhemmuustyyleissä että niiden yhteyksissä vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimus perustui Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) ‒tutkimushankkeeseen, joka on osa laajempaa kansainvälistä International Investigation of Parental Burnout (IIPB) ‒konsortiohanketta (Roskam & Mikolajczak, 2018‒2020). IIPB-hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa vanhemmuuden uupumuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimukseen valikoitui 1471 iältään 23‒61-vuotiasta suomalaisvanhempaa, joista 91.2% oli äitejä. Vanhemmat vastasivat keväällä 2018 vanhemmuutta koskeviin kysymyksiin joko internet-kyselyllä tai paperilomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin vanhemmuustyylien (Block’s Child-rearing Practice Report suomennetun version lyhennetty versio) ja vanhemmuuden uupumuksen (Parental Burnout Assessment ‒kyselyn suomennettu versio) mittareita. Aineisto analysoitiin käyttämällä k-keskiarvojen klusterianalyysiä, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Tulosten mukaan suomalaisvanhemmat voitiin jakaa vanhemmuustyylien mukaan kuuteen erilaiseen ryhmään: autoritaarinen (13.5%), salliva (15.2%), keskimääräinen (19.4%), laiminlyövä (14.4%), kontrolloiva (12.4%) ja auktoritatiivinen (25.1%). Tulokset osoittivat suomalaisten äitien ja isien käyttävän yhtä paljon samoja vanhemmuustyylejä. Tulosten mukaan vanhemmuustyylit olivat yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen. Eniten vanhemmuuden uupumusta esiintyi autoritaarisen vanhemmuuden ryhmään kuuluvilla vanhemmilla. Vanhemmuustyylien ja vanhemmuuden uupumuksen väliset yhteydet olivat samanlaisia äideillä ja isillä. Tällä tutkimuksella saatiin uutta tietoa suomalaisvanhempien vanhemmuustyyleistä sekä näiden yhteyksistä vanhemmuuden uupumukseen, josta ei ollut aiempaa tutkimustietoa. Vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja lasten kasvatusta arjessa tulisi tukea, jotta sekä vanhemmille että heidän lapsilleen voidaan tarjota kasvua ja kehitystä tukevia lähtökohtia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.

The aim of this study was to examine parenting styles of Finnish mothers and fathers, and whether the parenting styles are related to parental burnout. Furthermore, the purpose was to investigate whether the associations between parenting styles and parental burnout are different depending on gender. The study was a part of the Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) ‒ research project, which is a part of the International Investigation of Parental Burnout (IIPB) ‒ consortium (Roskam & Mikolajczak, 2018‒2020). IIPB examines the conceptual validity and prevalence of parental burnout across the world, on the one hand, and the factors related to parental burnout, on the other. The sample of the present study was 1471 Finnish parents (91.2% mothers). The age of the participants ranged from 23 to 61. The data was collected using Internet survey and paper form in the spring of 2018. Parenting styles were measured by Finnish short form version of Block’s Child-rearing Practice Report. Parental burnout was measured by Finnish version of Parental Burnout Assessment. The data was analysed using k-means cluster analysis, cross tabulation and variance analysis. The results showed that there were six parenting style groups among Finnish parents: authoritarian (13.5%), permissive (15.2%), average (19.4%), neglectful (14.4%), controlling (12.4%) and authoritative (25.1%). The found parenting styles were equally typical for mothers and fathers. Furthermore, the results showed association between parenting styles and parental burnout. Parents applying authoritarian parenting style experienced parental burnout the most. Finally, the relationship between parenting styles and parental burnout was similar among mothers and fathers. This study provided novel information about parenting styles and their relations to parental burnout among Finnish parents. In order to provide optimal growth environment for Finnish children, efforts to support parents’ well-being and child-rearing practices might be useful.