Suomalaisvanhempien vanhemmuustyylit ja näiden yhteydet vanhemmuuden uupumukseen
Abstract
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisvanhempien vanhemmuustyylejä ja näiden yhteyksiä vanhemmuuden uupumukseen. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolieroja sekä vanhemmuustyyleissä että niiden yhteyksissä vanhemmuuden uupumukseen. Tutkimus perustui Vanhemmuuden voimavara- ja kuormitustekijät (VoiKu) ‒tutkimushankkeeseen, joka on osa laajempaa kansainvälistä International Investigation of Parental Burnout (IIPB) ‒konsortiohanketta (Roskam & Mikolajczak, 2018‒2020). IIPB-hankkeen tarkoituksena on kerätä tietoa vanhemmuuden uupumuksesta ja siihen yhteydessä olevista tekijöistä. Tutkimukseen valikoitui 1471 iältään 23‒61-vuotiasta suomalaisvanhempaa, joista 91.2% oli äitejä. Vanhemmat vastasivat keväällä 2018 vanhemmuutta koskeviin kysymyksiin joko internet-kyselyllä tai paperilomakkeella. Tutkimuksessa käytettiin vanhemmuustyylien (Block’s Child-rearing Practice Report suomennetun version lyhennetty versio) ja vanhemmuuden uupumuksen (Parental Burnout Assessment ‒kyselyn suomennettu versio) mittareita. Aineisto analysoitiin käyttämällä k-keskiarvojen klusterianalyysiä, ristiintaulukointia ja varianssianalyysiä. Tulosten mukaan suomalaisvanhemmat voitiin jakaa vanhemmuustyylien mukaan kuuteen erilaiseen ryhmään: autoritaarinen (13.5%), salliva (15.2%), keskimääräinen (19.4%), laiminlyövä (14.4%), kontrolloiva (12.4%) ja auktoritatiivinen (25.1%). Tulokset osoittivat suomalaisten äitien ja isien käyttävän yhtä paljon samoja vanhemmuustyylejä. Tulosten mukaan vanhemmuustyylit olivat yhteydessä vanhemmuuden uupumukseen. Eniten vanhemmuuden uupumusta esiintyi autoritaarisen vanhemmuuden ryhmään kuuluvilla vanhemmilla. Vanhemmuustyylien ja vanhemmuuden uupumuksen väliset yhteydet olivat samanlaisia äideillä ja isillä. Tällä tutkimuksella saatiin uutta tietoa suomalaisvanhempien vanhemmuustyyleistä sekä näiden yhteyksistä vanhemmuuden uupumukseen, josta ei ollut aiempaa tutkimustietoa. Vanhempien hyvinvointia, jaksamista ja lasten kasvatusta arjessa tulisi tukea, jotta sekä vanhemmille että heidän lapsilleen voidaan tarjota kasvua ja kehitystä tukevia lähtökohtia toimia suomalaisessa yhteiskunnassa.
Main Authors
Format
Theses
Master thesis
Published
2020
Subjects
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202004172796Käytä tätä linkitykseen.
Language
Finnish