Koulun työyhteisön monet kasvot

Abstract

Tutkimuksessa tarkastellaan tutkimuskohteena olevan yhtenäiskoulun vuorovaikutuskulttuuria sekä haastatteluista esiin nousevia kasvotyön käyttötapoja ja niiden myötä muodostuvia yhteisön kasvoja. Kasvotyöllä tarkoitetaan tekoja, joilla pyritään sovittamaan yhteen toiminta ja kasvot. Kasvotyön tehtävänä on estää kasvoihin kohdistuvat uhat. Tutkimuksen tavoitteena on kuvata sitä, millaisena työyhteisön vuorovaikutusympäristö haastatteluissa näyttäytyy. Aineiston keruu toteutettiin opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Uutta luova asiantuntijuus -tutkimushankkeessa. Aineisto koostui 15 koulutyöyhteisön jäsenen haastattelusta. Haastateltuihin kuului kaksi rehtoria, kaksi koulunkäynninohjaajaa ja yksi oppilashuollon työntekijä. Loput 10 haastateltua olivat luokan-, aineen- tai erityisopettajia. Heitä haastateltiin oman koulunsa tiloissa tutkimushankkeen toteuttajien toimesta. Työkokemusta opettajilla oli yhdestä vuodesta 30 vuoteen. Aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällön analyysin keinoin. Aineiston analyysi eteni kehämäisesti. Kouluyhteisössä osoittautui olevan paljon vuorovaikutukseen liittyviä ongelmia, jotka näkyivät negatiivisina kokemuksina muun muassa johtajuudesta, ryhmädynamiikasta sekä tiimityöskentelystä. Esimiehen ja työntekijän välisessä vuorovaikutussuhteessa todettiin olevan merkittävin puute kuulluksi tulemisessa ja sen myötä sitoutumisessa ja luottamuksessa sekä vahvassa vastustuksessa. Työyhteisö koettiin lokeroituneena, mikä puolestaan tuli ilmi esimerkiksi tiimityöskentelystä puhuttaessa. Tämän myötä työyhteisön kasvoja kaikista kuvaavimmiksi tekijöiksi nousivat välttelevä kasvotyö ja toisaalta positiivisen kasvotyön puute.