5.- ja 8.- luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus tavallisella liikuntatunnilla ja Move! -mittaustunnilla
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Tutkimuksemme tarkoituksena oli selvittää 5.- ja 8.-luokkalaisten oppilaiden yleistä
koululiikuntamotivaatiota, viihtymistä ja ahdistuneisuutta niin tavallisella liikuntatunnilla
kuin Move! -mittaustunnilla, sekä selvittää miten psykologisten perustarpeiden
täyttyminen on yhteydessä viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen Move! -tunneilla.
Tutkimukseen osallistui 5.- ja 8.-luokkalaisia oppilaita Jyväskylästä, Kuopiosta, Turusta,
Vaasasta, Lohjalta, Alajärveltä, Petäjävedeltä, Muuramesta, Peräseinäjoelta, Honkajoelta,
Isojoelta, Uudestakaupungista ja Laviasta (N=645). Aineiston kerääminen tapahtui
jokaisen koulun osalta kolmella eri kerralla. Käytössä oli kaksi erilaista kyselylomaketta,
joista ensimmäinen käsitteli motivaatiota koululiikuntaa kohtaan kontekstuaalisella tasolla,
ja se täytettiin tavallisella liikuntatunnilla. Jälkimmäinen lomake käsitteli
koululiikuntamotivaatiota tilanteellisella tasolla, ja se täytettiin yhteensä kahdesti
kummankin Move! -mittaustuntien jälkeen. Psykologisten perustarpeiden täyttymistä
tutkittiin BPN-PE -mittarilla (BPN-PE; Vlachopoulos ym. 2011), oppilaiden viihtymistä
Sport Commitment Questionnaire-2:n eli SCQ2:n Enjoyment subscale -osiolla (SCQ2;
Scanlan ym. 2016) ja oppilaiden ahdistuneisuutta Physical Education State Anxiety
–mittarilla (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen
ja ahdistuneisuuden välisiä yhteyksiä analysoitiin Pearsonin
tulomomenttikorrelaatiokertoimen avulla. Psykologisten perustarpeiden sekä viihtymisen
ja ahdistuneisuuden keskiarvojen ja -hajontojen eroja eri mittausten välillä analysoitiin
toistomittausten varianssianalyysillä. Kaksisuuntaista varianssianalyysiä käytimme
analysoidessamme sukupuolten ja luokkatasojen välisiä eroavaisuuksia viihtymisessä ja
ahdistuneisuudessa.
Tulosten mukaan psykologisten perustarpeiden täyttyminen oli vahvasti yhteydessä
viihtymiseen ja ahdistuneisuuteen kaikissa mittauksissa niin 5.- kuin 8.-luokkalaisilla
tytöillä ja pojilla. Mitä paremmin perustarpeet toteutuivat, sitä paremmin oppilaat
viihtyivät ja sitä vähemmän ilmeni ahdistuneisuutta. Tutkimuksessa havaittiin, että
psykologiset perustarpeet täyttyivät paremmin tavallisella liikuntatunnilla kuin Move! -
mittaustunnilla. Tulosten mukaan oppilaat viihtyivät niin tavallisella liikuntatunnilla kuin
Move! -tunnilla hyvin, ja ahdistuneisuus oli molemmissa vähäistä. Tavallisella
liikuntatunnilla viihtyminen oli Move! –tunteja korkeampaa, ja vastaavasti ahdistuneisuus
vähäisempää. Sukupuolten välisessä vertailussa selvisi, että pojat viihtyivät jokaisessa
mittauksessa tyttöjä paremmin, ja vastaavasti tytöt olivat jokaisessa mittauksessa poikia
ahdistuneempia. Lisäksi tulokset osoittivat, että 5.-luokkalaiset oppilaat viihtyivät
jokaisessa mittauksessa 8.-luokkalaisia paremmin, ja 8.-luokkalaiset olivat puolestaan
jokaisessa mittauksessa 5.-luokkalaisia ahdistuneempia.
Tutkimuksemme tulosten perusteella oppilaiden psykologiset perustarpeet toteutuvat
paremmin ja heidän viihtymisensä on korkeampaa tavallisella liikuntatunnilla kuin Move!
-mittaustunnilla. Lisäksi ahdistuneisuutta koetaan enemmän Move! -tunneilla. Move! -
mittausjärjestelmän ollessa vielä tuore, olisikin tärkeää pohtia, kuinka mittaustunteja saisi
muokattua enemmän psykologisia perustarpeita tukevammiksi ja viihtyisämmiksi.
Motivaatioilmaston muokkaaminen tehtäväsuuntautuneemmaksi esimerkiksi TARGET-mallia (Epstein 1989) hyväksikäyttäen voisi olla yksi ratkaisu, sillä sen on todettu tukevan
niin viihtymistä kuin psykologisten perustarpeiden toteutumista koululiikunnassa (Bryan
& Solmon 2012; Jaakkola ym. 2015).
...
The purpose of this study was to investigate how 5th and 8th grade students experience
basic psychological needs and their state of enjoyment and anxiety during ordinary
physical education classes and Move! measurement classes.
The participants of the study were total of 645 5th and 8th grade students in
comprehensive schools from Jyväskylä, Kuopio, Turku, Vaasa, Lohja, Alajärvi, Petäjävesi,
Muurame, Peräseinäjoki, Honkajoki, Isojoki, Uusikaupunki and Lavia. The students
responded qustionnaires after three different classes. BPN-PE scale (BPN-PE;
Vlachopoulos ym. 2011) was used to investigate students’ experiences of basic
psychological needs during classes. Students’ enjoyment was investigated by using finnish
version of Enjoyment subscale from Sport Commitment Questionnaire-2 (SCQ2; Scanlan
ym. 2016) and their anxiety was investigated by using Physical Education State Anxiety
scale (PESAS; Yli-Piipari ym. 2009). The answers were analyzed by using Pearsons’
correlation coefficient, Two-way ANOVA and Repeated Measures ANOVA.
This study revealed that the more the students experienced basic psychological needs
during classes the higher was their state of enjoyment and lower their state of anxiety. Our
results also revealed that students’ experiences of basic psychological needs and their state
of enjoyment were higher during ordinary physical education classes than during Move!
measurement classes. Accordingly, students’ state of anxiety was lower during ordinary
physical education classes than during Move! measurement classes. However, the means
of enjoyment were pretty high and the means of anxiety were pretty low in both classes.
Boys had higher enjoyment levels than girls in both ordinary physical education classes
and Move! measurement classes, and 5th grade students had higher enjoyment levels than
8th grade students. Girls were more anxious than boys in both ordinary physical education
classes and Move! measurement classes, and 8th grade students were more anxious than
5th grade students in both ordinary physical education classes and Move! measurement
classes.
Our study reveals that students’ experiences of basic psychological needs and enjoyment
are higher during ordinary physical education classes than during Move! measurement
classes, as well as students’ states of anxiety are higher during Move! measurement
classes. As the Move! monitoring system is still pretty new, it would be important to
investigate how to increase experiences of basic psychological needs during Move!
measurement classes and how to make the classes more enjoyable.
...
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29544]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
7.-luokkalaisten oppilaiden motivaatio, viihtyminen ja ahdistuneisuus oppilaiden ja liikunnanopettajien kokemana
Alanen, Sakari (2020)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten 7.-luokkalaisten oppilaiden omaa kokemusta motivaatiosta, viihtymisestä ja ahdistuneisuudesta koululiikunnassa. Lisäksi tutkimuksessa selvitettiin, miten ... -
9-luokkalaisten oppilaiden kokema motivaatioilmasto, koululiikuntamotiivit ja viihtyminen koululiikunnassa
Haapakorva, Kati; Välivuori, Janne (2008) -
Seka- ja erillisryhmät – psykologiset perustarpeet, motivaation laatu ja viihtyminen 7.–9.-luokkalaisten liikuntatunneilla
Hannu, Anni; Huovila, Niklas (2023)Pro gradu -tutkielmamme tarkoituksena oli selvittää seka- ja erillisryhmien sekä sukupuolten välisiä eroja psykologisten perustarpeiden tyydyttymisessä ja tukahduttamisessa, motivaation laadussa sekä koululiikuntaviihtymisessä. ... -
9-luokkalaisten oppilaiden viihtyminen koululiikunnassa
Kuusikko, Rami; Virolainen, Jarkko (2000) -
Oppilaiden viihtyminen koululiikunnassa
Pekkarinen, Essi (2023)Tämän kandidaatintutkielman tarkoitus oli selvittää mitä viihtyminen koululiikunnassa on, millaiset tekijät viihtymiseen ovat yhteydessä ja miten peruskoulun oppilaat viihtyvät koululiikunnassa. Koululiikunnassa viihtyminen ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.