Liikunta, koulumenestys ja koulutyytyväisyys : Vetelin liikuntapainotteisen yläkouluryhmän tuloksia

Abstract

Tässä tutkimuksessa selvitettiin Vetelin liikuntapainotteisen yläkouluryhmän liikuntalajeja, liikunnan määrää, arvosanoja, koulutyytyväisyyttä, koulutyöhön liittyviä tunteita ja akateemista minäpystyvyyttä. Tutkimuksessa selvitetään myös yläkouluryhmän liikuntamäärän yhteyttä koulumenestykseen ja koulutyytyväisyyteen. Ryhmässä oli 19 oppilasta, joista 57,9% oli 8. luokkalaisia ja 42,9% oli 9. luokkalaisia. Tyttöjä oli 52,6% ja poikia 47,4%. Tuloksia vertailtiin 2019 Kouluterveyskyselyyn (N=76990), vuoden 2019 LIITU-tutkimuksen (N= 1221) ja vuoden 2017 urheiluyläkoulututkimuksen (N= 292-531) tuloksiin.

Tutkimus toteutettiin siten, että oppilaat täyttivät paperisen kyselylomakkeen sen jälkeen, kun vanhemmat ja oppilaat olivat antaneet tutkimusluvan. Analyysimenetelminä käytettiin, ristiintaulukointia, Khiin neliö (χ2) -testiä, riippumattomien otosten t-testiä keskiarvojen vertailussa, Mann-Whitney- testiä riippumattomien otosten välillä (liikunnan yhteys koulutyytyväisyyteen) ja Pearsonin korrelaatiokerrointa (liikunnan yhteys keskiarvoon).

Tämän tutkimuksen perusteella Vetelin liikuntapainotteisen yläkouluryhmän päälajit urheiluseurassa olivat pesäpallo (36,8%), jääkiekko (21,1%) ja yleisurheilu (15,8%). Tulosten perusteella liikunta ei ole yhteydessä koulumenestykseen. Yli puolet oppilaista, jotka liikkuivat liikuntasuositusten mukaan (1 h/pv), pitivät koulusta paljon tai hyvin paljon. Vetelin liikuntapainotteisen yläkouluryhmän oppilaat liikkuivat useammin liikuntasuositusten mukaan kuin LIITU-tutkimukseen (2019) osallistuneet oppilaat (p=0.000). Vetelin liikuntapainotteisen ryhmän oppilaista 21,1%:lla oli liikunnasta arvosana 9 ja 73,7%:lla arvosana 10. Verrattuna urheiluyläkouluryhmän oppilaisiin ero oli tilastollisesti merkitsevä (p=0,004). Vetelin liikuntapainotteisen yläkouluryhmän oppilaista 84,2% piti koulunkäynnistä melko paljon ja verrattuna kouluterveyskyselyn (2019) tuloksiin ero oli tilastollisesti melkein merkitsevä (p=0.017).

Johtopäätöksenä voidaan todeta se, että toimintaa olisi tärkeää tutkia lisää laadullisin ja määrällisin menetelmin, koska liikuntapainotteinen yläkoulutoiminta on vasta pilottivaiheessa. Olisi hyvä selvittää mitkä tekijät tarkalleen lisäävät tyytyväisyyttä liikuntaryhmissä ja mikä liikuntamäärä tukee parhaalla mahdollisella tavalla koulutyytyväisyyttä ja koulumenestystä. Koska koulutyytyväisyyttä voidaan ajatella eri näkökulmista, tulisi myös tutkia, lisääkö liikunta koulutyytyväisyyttä vai hakeutuvatko tyytyväiset oppilaat liikuntapainotteiseen toimintaa muita oppilaita useammin.

This study examines the types and amount of exercise, school satisfaction, school work feelings, academic ability and grades of the lower secondary school group with added physical education in Veteli. The study also investigates the relationship between the amount of physical activity and school satisfaction/success in Veteli school group. The group consisted of 19 students. 57.9% were 8th graders and 42.9% were 9th graders. 52.6% were girls and 47.4% boys. The results were compared with the results of the 2019 School Health Survey (N = 76990), the 2019 LIITU Survey (N = 1221) and the 2017 Sports High School Survey (N = 292-531).In this study students completed the paper questionnaire after the parents and students had given their permission for the study. Cross tabulation, Chi square (χ2) test, independent sample t-test for mean comparisons, Mann-Whitney test between independent samples (connection of physical activity to school satisfaction), and Pearson correlation coefficient were udes as methods of analysis (connection of physical activity to GPA) According to this study, the main sport in lower secondary school group was baseball (36.8%), hockey (21.1%) and track and field (15.8%). According to the results, physical activity is not related to school success. More than half of the students who did exercise according to physical activity recommendations (at least one hour in a day) liked the school much or very much. Pupils in the in lower secondary school group with added physical education were more likely to exercise according to the physical activity recommendations than students in the LIITU study (2019) (p = 0.000. 21.1% of the students in Veteli high school group had grade 9 in sports and 73,7% had grade 10. The difference was statistically significant compared to students in the sports high school group (p = 0.004). 84.2% of students in lower secondary school group with added physical education liked schooling relatively well and compared with the results of the School Health Survey (2019) and the difference was almost statistically significant (p = 0.017). In conclusion, since lower secondary school with added physical education is still in the pilot phase, it would be important to further explore the whole activity through qualitative and quantitative means. It would be an important to find out exactly what factors increase the level of satisfaction and which amount of exercise best supports school satisfaction and school success. As school satisfaction can be viewed from different perspectives, it should also be investigated whether physical activity increases school satisfaction or whether satisfied students tend to engage in physical activity more often than other students.