Kirjolohen merkitys sääksen (Pandion haliaetus) ravinnossa ja pesimismenestyksessä Konneveden ympäristössä

Abstract

Sääksi (Pandion haliaetus) on lähes kaikkialla maailmassa esiintyvä petolintu, joka käyttää ravintonaan kalaa. Helpon saaliin houkuttelemina sääkset saalistavat kalanviljelylaitoksilla säännöllisesti, mistä viljelijöille koituu taloudellisia menetyksiä. On edelleen epävarmaa, missä määrin sääkset hyötyvät laitoksilta pyydystämästään helposta saaliista. Mikäli höty on merkittävä, voisi saalistuksen salliminen ja vahinkojen korvaaminen viljelijöille edistää lajin suojelua. Tätä aihetta lähdin tutkimaan kolmen eri aineiston ja menetelmän avulla. Pesätarkkailuilla ja isotooppianalyysillä pyrin selvittämään viljellyn kirjolohen osuutta Konneveden alueen sääksien ravinnossa. Pesimiskauden 2018 aikana kahdeksaa sääksen pesää tarkkailtiin ja pesiin viedyt saaliskalat tunnistettiin. Isotooppianalyysissä vuosien 2015 ja 2016 sääksirengastusten yhteydessä kerättyjen poikasten sulkien isotooppiarvot mitattiin ja ravinnon kirjolohiosuus arvioitiin niiden perusteella. Lisäksi pesän ja lähimmän kalanviljelylaitoksen välisen etäisyyden yhteyttä pesimismenestykseen tutkin 18 vuoden ajalta kerätyn rengastusaineiston avulla. Arvioitujen kirjolohiosuuksien ja pesimismenestystä kuvaavien muuttujien välisten yhteyksien selvittämiseen käytin yleistettyä lineaarista mallia. Tarkkailuaineiston perusteella sääkset kalastavat kalanviljelylaitosten kirjolohta sitä enemmän, mitä lähempänä kalanviljelylaitosta pesä sijaitsee. Rengastusaineistosta puolestaan kävi ilmi, että pitkällä aikavälillä sääksien keskimääräinen poikuekoko kasvavaa pesän ja kalanviljelylaitoksen välisen etäisyyden pienetessä. Näistä tuloksista poiketen isotooppianalyysin perusteella arvioidulla kirjolohiosuudella ei ollut yhteyttä etäisyyteen ja se yhteys pesimismenestykseen oli negatiivinen. Tässä tutkimuksessa käytettyjen ravintoverkkotasojen muutoskertoimien mahdollinen epäsopivuus ja luonnonkala-aineiston saalislajien ja -lajiryhmien isotooppiarvojen sisäinen suuri vaihtelu lienevät merkittävin syy isotooppianalyysin poikkeaville tuloksille. Konneveden sääkset näyttäisivät hyötyvän kalanviljelylaitoksilta pyytämästään kirjolohesta hieman suuremman poikuekoon myötä, mikä saattaa olla merkittävä etu hitaasti lisääntyvälle sääkselle. Hyöty ilmenee kuitenkin vasta pitkän ajan kuluessa, ja tästä syystä pesimismenestykseen vaikuttavien heikkojen yhteyksien erottamiseksi luonnollisesta vaihtelusta tarvitaan pitkän aikavälin tutkimusta.

Osprey (Pandion haliaetus) is a cosmopolitan fish preying bird found everywhere in the world, except Antarctica. The species regularly preys on easily accessible farmed fish, and thereby causes economic losses to fish farms. However, it still remains unclear whether this subsidy is clearly beneficial. The dependence of breeding success of Osprey to the farmed rainbow trout in their diet is particularly important when deciding whether to allow or prevent their fishing at the fish farms. If the possibility to prey farmed rainbow trout supports the survival of Osprey, fish farms can thereby have a significant role in the conservation of species. In this study, first I investigated if the proportion of farmed rainbow trout in the diet of Osprey is related to the distance between the nest and the closest fish farm. During summer 2018, eight nests of Osprey at varying distances from the fish farms were under monitoring and the catch carried by Osprey was identified. Second, I used stable isotope analysis (SIA) to estimate proportions of rainbow trout and natural lake fish in the diet of Osprey. Generalized linear model was used to discover if any correlation between proportion of rainbow trout and breeding success does exist. Moreover ringing data collected by bird ringers during previous 18 years was used to study whether the number and the size of chicks as indicators of breeding success correlate with the distance to the fish farm. The direct observations suggested that Osprey prey more rainbow trout when nesting closer to a fish farm. They also seem to have a greater brood size in the long run, compared with those breeding further away. However, the results of SIA did not support all of these findings, which might be caused by uncertainty in the use of discrimination factors and relatively large variation in the isotope values of natural lake fish. This study suggests that Osprey in the Lake Konnevesi area have a slightly greater brood size when preying more rainbow trout. However, the benefit becomes significant only over a long period of time and that is why long temporal extent is needed when studying the breeding successes of slowly reproducing raptor like Osprey.