Kirjolohen, Oncorhynchus mykiss, siirto eri kiertovesiympäristöistä makean ja suolaisen veden olosuhteisiin

Abstract

Kotimaan kalankasvatuksella ei pystytä tyydyttämään jatkuvasti kasvavaa kalan kysyntää. Tuotannon lisääminen perinteisin läpivirtausmenetelmin on kuitenkin ongelmallista mm. ympäristövaikutusten vuoksi. Potentiaalinen vaihtoehto lisätä tuotantoa olisi kiertovesikasvatus, jossa käytettävää vettä kierrätetään kasvatusaltaiden ja puhdistuslaitteiston välillä. Kasvatukseen käytettävän veden määrä on näin pienempi ja ravinteiden poisto helpompaa kuin läpivirtauskasvatuksessa. Yhdistetyssä kiertovesi- ja merikasvatuksessa kalat kasvatetaan ensin kiertovedessä, minkä jälkeen ne siirretään mereen jatkokasvatukseen. Menetelmän avulla on mm. mahdollista nopeuttaa tuotantokiertoa. Sen soveltuvuutta Suomen olosuhteisiin ei juurikaan ole tutkittu. Lisäksi kiertovesikasvatetun kalan kasvusta merellä on toistaiseksi vain vähän tietoa ja kokemuksia, minkä vuoksi aihe vaatii vielä lisätutkimuksia. Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, eroaako kierto- ja osittaiskiertovedessä kasvatettujen kirjolohien (Oncorhynchus mykiss) kasvuun lähtö makean ja suolaisen veden olosuhteisiin siirtämisen jälkeen. Tavoitteena oli myös selvittää kirjolohen koon vaikutusta kasvuun lähtöön siirtämisen jälkeen. Kirjolohenpoikasia kasvatettiin kierto- ja osittaiskiertovedessä, joista poikasia siirrettiin makeaan ja suolaiseen veteen. Siirroista ensimmäinen toteutettiin kesäkuussa ja toinen syyskuussa. Alkunäytteenotto suoritettiin ennen siirtoja ja loppunäytteenotto viiden viikon kuluttua siirrosta. Poikasten kasvua seurattiin mittaamalla ja punnitsemalla poikasia ja lisäksi niiden fysiologisia vasteita siirtoihin selvitettiin verinäytteistä otettujen mittausten (hematokriitti, osmolaliteetti, kloridi- ja kortisolipitoisuus) perusteella. Kesäkuussa suoritetussa siirrossa osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä, mutta kiertovedessä kasvatetuilla kirjolohilla eroa kasvussa ei havaittu. Syyskuussa suoritetussa siirrossa sekä kierto- että osittaiskiertovedessä kasvatetut kirjolohet kasvoivat makeassa vedessä merkitsevästi paremmin kuin suolaisessa vedessä. Kirjolohien fysiologisissa vasteissa siirtoon ei juurikaan havaittu merkitseviä eroja. Näin ollen stressi ei näyttäisi selittävän eroja kirjolohen kasvuun lähdössä. Tämän tutkielman perusteella eri kiertovesiolosuhteissa kasvatettu kirjolohi kasvaa suolaisessa vedessä heikommin kuin makeassa vedessä. Syyt tähän täytyisi selvittää, jotta yhdistettyä kiertovesi- ja merikasvatusta voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää.

Finnish fish farming cannot satisfy the increasing demand for fish. However, increasing production is problematic because of environmental effects of fish farming. Potential alternative to increase production would be recirculating aquaculture system (RAS). It is a fish farming method in which water is recycled between fish tanks and water treatment system. The amount of water used for farming is thus smaller and the removal of nutrients is easier than in flow-through system. In combined land and sea cages farming, fish are first farmed in RAS and then transferred to sea cages for further farming. The method makes it possible to speed up the production cycle. However, suitability of the method to Finnish conditions has not been studied. So far, there is little information and experience about the growth of RAS-farmed fish in the sea, which is why the topic still requires further research. The aim of the thesis was to find out whether the growth of rainbow trout (Oncorhynchus mykiss) farmed in RAS and PRAS (partial RAS) differs after transfer to fresh and salt water. The aim was also to study the effect of rainbow trout size on growth after transfers. In this study, juvenile rainbow trout were farmed in RAS and PRAS. The first transfer in which the juveniles were transferred to fresh and salt water happened in June. Another similar transfer happened in September. Samples were taken before transfer and five weeks after transfer. Growth of juvenile rainbow trout was followed by measuring and weighing the juveniles. Their physiological responses to transfer were examined using blood samples (hematocrit, osmolality, chloride, and cortisol). In the first transfer, PRAS-farmed rainbow trout juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. There was no significant difference in RAS-farmed juveniles. In the second transfer, RAS- and PRAS-farmed juveniles grew significantly better in fresh water than in salt water. No significant differences were observed in the physiological responses of juveniles to the transfers. Thus, stress does not seem to explain the differences in the growth of juvenile rainbow trout. Based on this thesis, RAS- and PRAS-farmed rainbow trout grow worse in salt water than in fresh water. The reasons for this should be found out, so that combined land and sea cages farming could be utilized in the future.