dc.contributor.advisor | Hämäläinen, Heikki | |
dc.contributor.advisor | Torniainen, Jyrki | |
dc.contributor.advisor | Lensu, Anssi | |
dc.contributor.author | Virtanen, Jani | |
dc.date.accessioned | 2020-03-20T05:45:59Z | |
dc.date.available | 2020-03-20T05:45:59Z | |
dc.date.issued | 2020 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/68249 | |
dc.description.abstract | Sääksi (Pandion haliaetus) on lähes kaikkialla maailmassa esiintyvä petolintu, joka
käyttää ravintonaan kalaa. Helpon saaliin houkuttelemina sääkset saalistavat
kalanviljelylaitoksilla säännöllisesti, mistä viljelijöille koituu taloudellisia
menetyksiä. On edelleen epävarmaa, missä määrin sääkset hyötyvät laitoksilta
pyydystämästään helposta saaliista. Mikäli höty on merkittävä, voisi saalistuksen
salliminen ja vahinkojen korvaaminen viljelijöille edistää lajin suojelua. Tätä aihetta
lähdin tutkimaan kolmen eri aineiston ja menetelmän avulla. Pesätarkkailuilla ja
isotooppianalyysillä pyrin selvittämään viljellyn kirjolohen osuutta Konneveden
alueen sääksien ravinnossa. Pesimiskauden 2018 aikana kahdeksaa sääksen pesää
tarkkailtiin ja pesiin viedyt saaliskalat tunnistettiin. Isotooppianalyysissä vuosien
2015 ja 2016 sääksirengastusten yhteydessä kerättyjen poikasten sulkien
isotooppiarvot mitattiin ja ravinnon kirjolohiosuus arvioitiin niiden perusteella.
Lisäksi pesän ja lähimmän kalanviljelylaitoksen välisen etäisyyden yhteyttä
pesimismenestykseen tutkin 18 vuoden ajalta kerätyn rengastusaineiston avulla.
Arvioitujen kirjolohiosuuksien ja pesimismenestystä kuvaavien muuttujien välisten
yhteyksien selvittämiseen käytin yleistettyä lineaarista mallia. Tarkkailuaineiston
perusteella sääkset kalastavat kalanviljelylaitosten kirjolohta sitä enemmän, mitä
lähempänä kalanviljelylaitosta pesä sijaitsee. Rengastusaineistosta puolestaan kävi
ilmi, että pitkällä aikavälillä sääksien keskimääräinen poikuekoko kasvavaa pesän
ja kalanviljelylaitoksen välisen etäisyyden pienetessä. Näistä tuloksista poiketen
isotooppianalyysin perusteella arvioidulla kirjolohiosuudella ei ollut yhteyttä
etäisyyteen ja se yhteys pesimismenestykseen oli negatiivinen. Tässä tutkimuksessa
käytettyjen ravintoverkkotasojen muutoskertoimien mahdollinen epäsopivuus ja
luonnonkala-aineiston saalislajien ja -lajiryhmien isotooppiarvojen sisäinen suuri
vaihtelu lienevät merkittävin syy isotooppianalyysin poikkeaville tuloksille.
Konneveden sääkset näyttäisivät hyötyvän kalanviljelylaitoksilta pyytämästään
kirjolohesta hieman suuremman poikuekoon myötä, mikä saattaa olla merkittävä
etu hitaasti lisääntyvälle sääkselle. Hyöty ilmenee kuitenkin vasta pitkän ajan
kuluessa, ja tästä syystä pesimismenestykseen vaikuttavien heikkojen yhteyksien
erottamiseksi luonnollisesta vaihtelusta tarvitaan pitkän aikavälin tutkimusta. | fi |
dc.description.abstract | Osprey (Pandion haliaetus) is a cosmopolitan fish preying bird found everywhere in
the world, except Antarctica. The species regularly preys on easily accessible farmed
fish, and thereby causes economic losses to fish farms. However, it still remains
unclear whether this subsidy is clearly beneficial. The dependence of breeding
success of Osprey to the farmed rainbow trout in their diet is particularly important
when deciding whether to allow or prevent their fishing at the fish farms. If the
possibility to prey farmed rainbow trout supports the survival of Osprey, fish farms
can thereby have a significant role in the conservation of species. In this study, first
I investigated if the proportion of farmed rainbow trout in the diet of Osprey is
related to the distance between the nest and the closest fish farm. During summer
2018, eight nests of Osprey at varying distances from the fish farms were under
monitoring and the catch carried by Osprey was identified. Second, I used stable
isotope analysis (SIA) to estimate proportions of rainbow trout and natural lake fish
in the diet of Osprey. Generalized linear model was used to discover if any
correlation between proportion of rainbow trout and breeding success does exist.
Moreover ringing data collected by bird ringers during previous 18 years was used
to study whether the number and the size of chicks as indicators of breeding success
correlate with the distance to the fish farm. The direct observations suggested that
Osprey prey more rainbow trout when nesting closer to a fish farm. They also seem
to have a greater brood size in the long run, compared with those breeding further
away. However, the results of SIA did not support all of these findings, which might
be caused by uncertainty in the use of discrimination factors and relatively large
variation in the isotope values of natural lake fish. This study suggests that Osprey
in the Lake Konnevesi area have a slightly greater brood size when preying more
rainbow trout. However, the benefit becomes significant only over a long period of
time and that is why long temporal extent is needed when studying the breeding
successes of slowly reproducing raptor like Osprey. | en |
dc.format.extent | 68 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | kalasääski | |
dc.subject.other | poikuekoko | |
dc.subject.other | stable isotope analysis | |
dc.subject.other | SIA | |
dc.subject.other | SIAR | |
dc.subject.other | vakaat isotoopit | |
dc.title | Kirjolohen merkitys sääksen (Pandion haliaetus) ravinnossa ja pesimismenestyksessä Konneveden ympäristössä | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202003202473 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Sciences | en |
dc.contributor.laitos | Bio- ja ympäristötieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Biological and Environmental Science | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Ympäristötiede ja -teknologia | fi |
dc.contributor.oppiaine | Environmental science and technology | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 4015 | |
dc.subject.yso | saalistus | |
dc.subject.yso | pesintä | |
dc.subject.yso | kirjolohi | |
dc.subject.yso | poikaset | |
dc.subject.yso | kalanviljely | |
dc.subject.yso | sääkset | |
dc.subject.yso | sääksi | |
dc.subject.yso | kalanviljelylaitokset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |