Tämä kandidaatin tutkielma keskittyy suomalaisen urheilukiipeilyn erikoiskieleen. Tutkielman keskiössä ovat englantilaisperäiset lainasanat, eli anglismit ja se miten ne ilmenevät tässä erikoiskielessä. Kiipeilyssä käytettävän kielen ymmärtäminen on turvallisen kiipeilyn sekä onnistuneen kiipeilysuorituksen kannalta keskeistä. Kielitieteen osalta kiipeilyn erikoiskieltä ei ole tutkittu laajalti aiemmin ja tämä tutkielma pyrkii edesauttamaan tämän tutkimusaukon täyttämisessä.
Teoreettisessa viitekehyksessäni totean kiipeilyssä käytettävän kielen olevan erikoiskieltä, koska se rakentuu erikoissanastolle, jota käyttävät vain kiipeilijät. Erikoiskielet voivat hyödyntää lainasanoja, jotka tarkoittavat mitä tahansa vierassanoja, jotka ovat tulleet erikoiskielen sanastoon sanojen lainautumisprosessin myötä. Nämä lainasanat ovat tärkeä osa suomalaista kiipeilykieltä, koska urheilukiipeily Suomessa on lajina varsin uusi sekä hyvin vahvasti anglofonisen kiipeilykulttuurin vaikuttama. Koska en
glanti on kasvanut maailmanlaajuisesti käytetyksi yleiskieleksi, ovat sen kielelliset kontaktitkin lisääntyneet eksponentiaalisesti. Tämän vaikutuksen myötä myös suuri osa suomalaisen urheilukiipeilyn sanastosta on anglismeja.
Sanojen lainautuminen ei ole yksiselitteistä. Vierasperäisiä sanoja lainataan trendien, kulttuuri- ja arvovaltasyiden sekä sosiaalisen ihailun ja sen puoleensavetävyyden vuoksi. Substantiivit ovat yleensä lainatuin sanaluokka, koska ne sopeutuvat helpoimmin lainaajakieleen.
Aineistoni koostuu yhdestä YouTube–videosta ja sen litteroinnista. Koodasin tästä litteraatista löytämäni anglismit ja luokittelin ne sisällönerittelyn periaatteita noudattaen. Tämän jälkeen jaoin anglismit lingvisti Paula Sajavaaran mallin mukaan seitsemään eri pääluokkaan ja kolmeen alaluokkaan. Lopuksi keskustelin näistä tuloksista pohjautuen teoreettiseen viitekehykseeni. Näin ollen tämä tutkielma hyödyntää niin määrällisiä kuin tilastollisiakin menetelmiä.
Litteraatti koostuu 417 sanasta, joista 10,31 prosenttia, eli 43 kappaletta, on kiipeilyyn liittyviä anglismeja. Suurin osa näistä, 49 prosenttia, eli 21 sanaa, kuuluu suorien lainauksien luokkaan. Suurin osa näistä sanoista on substantiiveja, johtuen siitä, että substantiivit ovat yleisin lainattu sanaluokka. Toiseksi eniten löysin merkityslainoja, joita oli 10 kappaletta, eli 23 prosenttia anglismien kokonaismäärästä. Tämä voi johtua siitä, että tähän luokkaan kuuluvat sanat ovat olleet osa suomalaista sanastoa ainakin vuodesta 1961 ja kuuluvat myös suomen kielen perussanastoon. Kaikkiin muihin luokkiin löysin kahdesta neljään sanaa, mutta supistettuja merkityslainoja, lavennettuja merkityslainoja, sekä lyhenteitä ja kansainvälisiä kirjainsanoja en löytänyt yhtään kappaletta.
Kaiken kaikkiaan anglismit ovat iso osa kiipeilyterminologiaa ja aiheeseen keskittyvät lisätutkimukset ovat toivottavia voidaksemme ymmärtää tätä mielenkiintoista kielellistä ilmiötä paremmin.
...
This Bachelor´s Thesis focuses on studying Finnish sport climbing jargon. My main focus is on English based loan words, Anglicisms, and how they appear within this jargon. In climbing, understanding jargon is among the key factors for safe climbing as well as for successful ascends. In terms of linguistics, this language has not been studied extensively before. Hence, this study seeks to enhance our knowledge on this major research gap.
In my theoretical framework, I established that the Finnish climbing language can be called jargon, as it consists of specialized vocabulary used by climbers only. Jargons can utilize large amounts of loan words, which are any foreign words entered at language’s lexicon as a result of word borrowing. Loan words are a crucial part of the Finnish climbing language because sport climbing is a relatively new sport in Finland and highly influenced by the Anglophonic climbing culture. In turn, Anglicisms are loan words that derive from English origin. As E
nglish is used globally as a common language of communication, the level of contact with English has increased exponentially. Due to the strong English influence on Finnish climbing, a large proportion of Finnish climbing terms are Anglicisms.
There does not exist one single reason for word borrowing. It is known that foreign words are borrowed because of trends, cultural and prestige reasons, as well as social admiration and conspicuous reasons. Nouns are usually the most borrowed loan words because they easily adapt to the borrowing language.
I sought answers from data consisting of a single climbing YouTube video and its transcription. I coded Anglicisms from this transcription and classified them following the principles of the content differentiation process. The Anglicisms were then divided according to linguist Paula Sajavaara´s model into seven main categories and three subcategories. These results were discussed relying on my theoretical framework. Hence, this thesis utilized the principles of both quantitative research as well as qualitative research.
I found out that from the 417 words in the transcript, 10,31 percent, or 43 were distinct climbing related Anglicisms. The majority of these, 49 percent, or 21 extracts, belonged to the category of direct loans. As nouns are usually the most borrowed loan words, consequently the majority of these were nouns. The category of loan meaning extensions proved to be the second biggest with 10 extracts out of the 43, resulting in 23 percent of the overall word count. A possible explanation for this may be that these particular words have existed in the Finnish lexicon at least since 1961 and are a part of the basic Finnish vocabulary. All the other categories, expect loan shifts contracted, loan shifts extracted, and abbreviations and international acronyms, had extracts ranging from two to four samples.
Anglicisms consist of a large part of the climbing terminology and need further, more extensive studies to improve our understanding of this interesting language phenomenon.
...
