Koukkari, H-M. 2019. Move! – Kouluterveydenhoitajien näkemyksiä oppilaan fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmästä sekä yhteistyöstä liikuntaa opettavien opettajien kanssa. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu -tutkielma, sivumäärä 81 s., (5 liitettä).
Tämä pro gradu -tutkielma suoritettiin osana Opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamaa tutkimushanketta, jonka tarkoituksena on selvittää Move! Fyysisen toimintakyvyn seuranta- ja palautejärjestelmään liittyviä kokemuksia oppilaiden, opettajien ja kouluterveydenhuollon näkökulmista. Näistä näkökulmista tässä tutkielmassa keskitytään kouluterveydenhoitajien näkökulmaan selvittäen kouluterveydenhoitajien asenteita ja valmiuksia oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemiseen sekä Move! -tulosten käyttöä 5. ja 8. luokan laajoissa terveystarkastuksissa. Lisäksi tutkielman tarkoituksena on selvittää oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemiseen liittyvää yhteistyötä kouluterveydenh
oitajan ja liikuntaa opettavan opettajan välillä sekä oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen keinoja kouluterveydenhoitajien näkökulmasta.
Tutkielman aineisto kerättiin Webropol -kyselylomakkeella, joka sisälsi suljettuja ja avoimia kysymyksiä sekä kaksi aikaisempaan tutkimukseen perustuvaa mittaria (WHO:n mittari fyysisestä aktiivisuudesta sekä Ecclesin ym. (1983) odotusarvoteoriaan perustuva mittari fyysisen aktiivisuuden arvostuksesta). Kyselylomakkeen linkki julkaistiin keväällä 2019 Neuvola ja kouluterveys -lehdessä, ja lisäksi linkki lähetettiin saatekirjeineen ja tietosuojailmoituksineen kouluterveydenhoitajille sähköpostitse huhtikuussa 2019. Kyselyyn vastasi valtakunnallisesti, Keski-Pohjanmaata, Etelä-Savoa ja Ahvenanmaata lukuun ottamatta, 192 kouluterveydenhoitajaa (ikä 46.2 (± 10.41) vuotta, työkokemus kouluterveydenhoitajana 13.17 (± 9.06) vuotta, vuosittainen 5. ja 8. luokan terveystarkastusten määrä 105.23 (± 51.38) terveystarkastusta). Osallistuminen perustui vapaaehtoisuuteen. Tilastollisessa analysoinnissa käytettiin korrelaatioiden selvittämiseksi Spearmanin korrelaatiokerrointa ja ryhmien välisten erojen tutkimiseksi Kruskal-Wallisin testiä, koska muuttujat eivät olleet normaalisti jakautuneita. Laadullisten tutkimuskysymysten analysoinnissa käytettiin sekä teoriaohjaavaa että aineistolähtöistä sisällönanalyysiä. Tuloksina kouluterveydenhoitajat kokivat sekä oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen että oman fyysisen aktiivisuutensa tärkeäksi, hyödylliseksi ja mielenkiintoiseksi, ja oman fyysisen aktiivisuuden arvostuksella havaittiin olevan heikko, tilastollisesti erittäin merkitsevä positiivinen yhteys siihen, kuinka tärkeänä, hyödyllisenä ja mielenkiintoisena kouluterveydenhoitajat kokivat oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen. Valmiudet oppilaan fyysisen toimintakyvyn arviointiin ja palautteen antamiseen, Move! -tulosten tulkintaan sekä jatko- ja tukitoimenpiteiden suunnitteluun kouluterveydenhoitajat kokivat vain keskimääräisiksi. Move! -tulokset eivät olleet käytössä joko lainkaan, tai olivat käytössä vain osassa 5. ja 8. luokan laajoja terveystarkastuksia ja kouluterveydenhoitajien itseraportoidulla fyysisellä aktiivisuudella tai vuosissa mitattavalla työkokemuksella ei ollut yhteyttä Move! -tulosten käsittelyyn osana laajoja terveystarkastuksia. Liikuntaa opettava opettaja oli kouluterveydenhoitajien tärkein yhteistyötaho oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisessa. Laadullisen aineiston mukaan suurimpina esteinä yhteistyölle Move! -järjestelmään liittyen olivat ajanpuute ja aikataulujen sopimattomuus sekä heikko tiedonkulku. Yhteistyötä edistäviä tärkeitä tekijöitä olivat puolestaan yhteinen suunnittelu, molemminpuolinen ammatillinen tuki, opettajan saavutettavuus sekä opettajan ja koulun myönteinen suhtautuminen Move! -järjestelmään.
Johtopäätöksenä kouluterveydenhoitajat kokevat oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen tärkeäksi ja heillä olisi innostusta yhteistyöhön liikuntaa opettavien opettajien kanssa, mutta nykyisillä aikaresursseilla tälle ei tarjoudu riittävästi mahdollisuuksia. Tiedonkulussa opetustoimen ja kouluterveydenhuollon välillä on ongelmia Move! -tulosten siirtymiseen liittyen, mikä aiheutuu suurimmaksi osaksi Move! -mittausten toteuttamisen ja laajojen terveystarkastusten aikataulujen yhteensopimattomuudesta. Oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisen jatko- ja tukitoimenpiteiden suunnittelun osalta suurin osa kouluterveydenhoitajista kokee omaavansa riittämättömät valmiudet, mikä voi tämän tutkielman perusteella selittyä ainakin osittain sillä, että Move! -järjestelmän suhteen ei ole vielä muotoutunut selkeää toimintamallia moniammatillisesta yhteistyöstä. Jatkossa olisi mielenkiintoista tutkia puolestaan liikuntaa opettavien opettajien näkemyksiä yhteistyötä edistävistä ja heikentävistä tekijöistä, vertailla näitä kouluterveydenhoitajien näkemyksiin, ja kehittää kouluterveydenhuollon ja opetustoimen välistä yhteistyötä oppilaan fyysisen toimintakyvyn tukemisessa entistä tehokkaammaksi.
...
