Vapaaehtoisiin urheiluseuroihin kohdistuu yhä suurempia paineita ammattimaistua. Muutokseen ovat vaikuttaneet harrastajien ja yhteiskunnan seuratoimintaan kohdistamat, yhä korkeammat odotukset ja vaatimukset sekä ongelmat saada mukaan sitoutuneita vapaaehtoisia. Lisäksi muutokseen vaikuttaa monien urheiluseurojen aktiivien kunnianhimo ja halu kehittää toimintaa entisestään. Näiden tekijöiden seurauksena moni suomalainen urheiluseura onkin pyrkinyt ammattimaistamaan toimintaansa, ja joistakin seuroista on tullut hybridiorganisaatioita, jotka yhdistävät julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin toimintatapoja.
Keskeinen keino ammattimaistua on työntekijän palkkaaminen. Se ei kuitenkaan ole ongelmatonta, sillä urheiluseurat eivät pärjää ilman vapaaehtoisia. Mikäli työntekijän palkkaaminen vaikuttaa vapaehtoisiin negatiivisesti, palkkaus ei välttämättä kannata. Toisaalta parhaimmillaan työntekijän palkkaaminen motivoi vapaaehtoisia ja vie seuroja myönteiseen suuntaan. Tärkeää on myös se
, että työntekijät saavat vastuuta ja heihin luotetaan ja heitä tuetaan tarvittaessa. Mikäli vaikutusmahdollisuuksia toimintaan ei ole, vaarana on motivaation menettäminen.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tapaustutkimuksena vapaaehtoisuutta ja ammattimaisuutta pesäpalloseura Hyvinkään Tahkossa, jonka toiminnassa ammattimaistuminen näkyy selvästi. Tahko on jakautunut kahteen erilliseen organisaatioon, jotka tekevät läheistä yhteistyötä. Tutkielman aineisto koostuu Tahkon seuratoimijoiden haastatteluista sekä asiakirja-aineistosta. Analyysi perustuu teemoitteluun: aineisto jaettiin teemoihin ja analysoitiin teema kerrallaan.
Tahkossa toimi tarkasteluhetkellä kolme palkattua työntekijää, ja seura oli kehittynyt selvästi. Esimerkiksi suunnitelmallisuus oli lisääntynyt ja yleensäkin toiminnan laatu parantunut. Haastateltujen seuratoimijoiden mielestä juuri työntekijät olivat keskeisin syy myönteisiin muutoksiin. Onnistumisen taustalla olivat avoin ja läpinäkyvä viestintä harrastajille ja vapaaehtoisille sekä se, että työntekijöillä ja vapaaehtoisilla oli yhteinen suunta. Työntekijöiden työ oli näkyvää, minkä vaikutuksesta palkkaamispäätöksiä ei juuri kritisoitu. Työntekijät kokivat saavansa sekä vastuuta että tukea tehtäviinsä sopivasti ja vapaaehtoisten mielestä yhteistyö ammattilaisten kanssa sujui hyvin. Työntekijöiden palkkaaminen oli mahdollisesti jopa helpottanut vapaaehtoisten saamista mukaan. Haastatellut pitivät seuran ilmapiiriä hyvänä, mikä tuki yhteistyötä. Ilmapiirin ja toimijoiden välisten suhteiden tärkeys korostaa sopivan henkilön löytämisen merkitystä. Lisäksi tärkeää oli selkeä työnjako vapaaehtoisten ja työntekijöiden välillä sekä Tahkon kahden organisaation välinen toimiva yhteistyö.
Työntekijöiden palkkaamiseen liittyi erilaisia uhkakuvia. Ennen kaikkea haastatellut pelkäsivät palkkausten nostavan kustannuksia niin, että harrastaminen ei enää olisi kaikille mahdollista. Lisäksi uhkana oli kilpailullisuuden kasvaminen niin, että pelkkä harrasteleminen ilman kilpailutavoitteita muuttuisi mahdottomaksi. Seuratoimijoiden mielestä Hyvinkään Tahkossa uhkakuvilta oli kuitenkin vältytty: maksut olivat kohtuullisia ja toiminta laadukasta. Vaikka ammattimaistuminen on siis ristiriitainen ilmiö, Tahkossa lieveilmiöiltä oli onnistuttu pitkälti välttymään. Ammattimaistuminen oli vienyt seuran toimintaa selkeästi positiiviseen suuntaan ja vapaaehtoisten ja työntekijöiden yhteistyö toimi sujuvasti.
...
Non-profit sport clubs are facing stronger and stronger pressure to professionalize. The ever-increasing expectations and demands from participants and society as well as the challenges in attracting committed volunteers are driving the change. In addition, the ambition of the active members and their will to improve the operations have affected the change. Because of these factors, many Finnish sport clubs seek to professionalize their operations. Some clubs have even become hybrid organizations, integrating the practices of public, private, and third sector.
Hiring employees is a common way to professionalize. However, as no sport club can survive without volunteers, there are issues related to hiring personnel. If hiring a professional affects volunteers negatively, a wrong decision might have been taken. On the other hand, in the best-case scenario, hiring employees motivates volunteers and drives the organization forward. What is also important is that the employees get responsi
bility, are trusted, and get support when needed. If the employee can’t make a difference, losing motivation is a likely outcome.
This thesis is a case study of volunteerism and professionalism in a pesäpallo club Hyvinkään Tahko that is clearly in the process of professionalization. The operations of Tahko are divided into two separate, closely engaged organizations. The data of the thesis consists of interviews with volunteers and employees and documents related to the club. The methodology is based on a thematic analysis: the material was divided into themes and analyzed theme by theme.
At the time of research, there were three employees at Hyvinkään Tahko and the club had made significant progress. For instance, the operations were more orderly and the quality in general better. According to the interviewees, the employees were the biggest driver of the progress. Open and transparent communication to participants and volunteers contributed to the successful change as well as the fact that the volunteers and employees had a similar direction. The work of the employees was visible, hence there was practically no criticism of hiring personnel. What’s more, the employees felt they got sufficient responsibility and support and the volunteers considered their cooperation with employees smooth. Hiring employees might have even made it easier to attract new volunteers. The interviewees regarded the atmosphere of the organization as comfortable, which eased the cooperation with employees. The importance of the atmosphere and volunteer-employee interactions emphasize how important it is to find a suitable employee for the organization. In addition, a clear division of labour between volunteers and employees and cooperation between the separate organizations were essential.
However, there were some potential threats related to hiring personnel. First and foremost, the interviewees feared that the cost of participation would increase so that not all could take part. Another threat was the increase of competitiveness so that practicing sports without competitive goals wouldn’t be possible any more. However, according to the interviewees, the threats had been avoided in the organization: the costs were reasonable and operations of good quality. Although the interviewees regarded professionalization as a contradictory phenomenon, they believed the negative aspects were avoided at Hyvinkään Tahko. Professionalization had changed the organization in a positive way and volunteers and employees worked well together.
...
