Show simple item record

dc.contributor.authorKyllönen, Mari
dc.date.accessioned2020-01-28T15:32:53Z
dc.date.available2020-01-28T15:32:53Z
dc.date.issued2020
dc.identifier.isbn978-951-39-8057-3
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67585
dc.description.abstractThe aims of the thesis were to examine Finnish teachers’ digipedagogical skills and to identify factors contributing to teachers’ development in these skills, and their acceptance of use of technology in pedagogy. The data were collected in the context of crafts. Two theoretical models, the Technological-pedagogical-content knowledge framework, TPACK (Mishra & Koehler, 2006), and the Unified Theory of Acceptance and Use of Technology, UTAUT (Venkatesh et al., 2003) were applied. TPACK model was used as the theoretical framework for conceptualizing and assessing teachers’ digipedagogical skills, and UTAUT was utilized in analysing factors enabling teachers’ technology use. A mixed methods approach was utilized. First, quantitative data were collected on teachers’ digipedagogical skills using a TPACK-survey (n=97). Second, semi-structured thematic interviews of five teachers were collected in the preand post-phase of a professional development (PD) module. Technological skills (TK), pedagogical skills (PK), content related skills (CK), and the overlapping area of TPCK formed the focus of scrutiny when examining teachers’ perceptions of their technology use and factors affecting it. The analysis of the interview data was theoretically driven by utlilising the constructs outlined in the UTAUT model (Venkatesh et al., 2003). The results of the research suggested that in-service teachers’ perceptions of their use of technology emphasized more strongly pedagogy than technology or technology related contents. Digipedagogical skills were connected with teachers’ age, work-, teaching- and crafts teaching experience. Enablers of technology acceptance and enablers of technology use were identified. Acceptance was found to draw from perceived technological self-efficacy and beliefs of pedagogical usefulness of technology. Enablers of technology use included technical or personal support from others such as employer or family for an example. Based on the findings a novel pedagogy driven model was constructed. The developed model of Digipedagogical skills and enablers of use and acceptance of the technology and the results can be used to plan and implement teachers’ preand in-service training promoting strengthening of digipedagogical skills. Keywords: TPACK, technology acceptance, digipedagogy, teachers, teacher educationen
dc.description.abstractTutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista on suomalaisten opettajien digipedagoginen osaaminen ja mitkä tekijät vaikuttavat opettajien digipedagogisen osaamisen kehittymiseen, teknologian opetuskäyttöön ja hyväksymiseen. Aineistonkeruu toteutettiin käsityöoppiaineen kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta teoreettista mallia: Mishran ja Koehlerin (2006) teknologis-pedagogis- sisällöllisen tietämyksen mallia (TPACK) ja Venkateshin kollegoineen (2003) kuvaamaa teknologian hyväksymisen ja käytön yhdistelmäteoriaa (UTAUT, Unified Theory of Acceptance and Use of Technology). TPACK-mallia sovellettiin digipedagogisen osaamisen arvioinnin lähtökohtana. UTAUT-mallin avulla pyrittiin tunnistamaan opettajien haastatteluista teknologian hyväksymiseen ja käyttöön liittyviä kuvauksia. Monimenetelmäisen tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerättiin käsityötä opettaville opettajille (n = 97) suunnatulla TPACK–kyselyllä. Toisena aineistona oli opetuskokeiluun osallistuneiden viiden opettajan puolistrukturoidut teemahaastattelut ennen ja jälkeen kokeilun. TPACK-mallin soveltuvuutta suomalaiseen kontekstiin selvitettiin kyselyaineiston faktorianalyysin ja korrelaatioanalyysien avulla. Digipedagogisen osaamisen lisäämistä ja teknologian opetuskäytön tukemista tavoittelevaan opetuskokeiluun osallistuneiden opettajien teemahaastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä hyödyntäen teemoittelussa UTAUT-mallia. Tutkimuksen tulokset osoittivat opettajan digipedagogisella osaamisella olevan yhteyksiä opettajan ikään, työ- ja opetuskokemukseen sekä käsityön opetuskokemukseen. Haastatteluaineistoa koskevissa tuloksissa korostuivat pedagogiset lähtökohdat teknologian hyödyntämiseen. Digipedagogisen osaamisen kehittymistä tukeviksi tekijöiksi tunnistettiin käytön mahdollistavat tukiresurssit sekä hyväksymisen mahdollistava kokemus teknologiapystyvyydestä ja teknologian käytön hyödystä oppilaille ja opettajan työlle. Tulosten perusteella muodostettiin Pedagogis-sisällöllisen teknologiaosaamisen (PeSTO) ja teknologian pedagogisen käytön ja hyväksymisen malli. Siihen nojaavia suosituksia voidaan hyödyntää opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sekä tutortoiminnan ja digipedagogisen koulutuksen järjestämisessä. Avainsanat: TPACK, teknologian käyttö ja hyväksyminen, digipedagoginen osaaminen, opettajat, opettajankoulutusfi
dc.relation.ispartofseriesJYU dissertations
dc.subjectopettajat
dc.subjectosaaminen
dc.subjectopetusteknologia
dc.subjectpedagogiikka
dc.subjecttieto- ja viestintätekniikka
dc.subjectopetuskäyttö
dc.subjectteknologia
dc.subjecthyväksyminen (psykologia)
dc.subjectTPACK
dc.subjecttechnology acceptance
dc.subjectdigipedagogy
dc.subjectteachers
dc.subjectteacher education
dc.titleTeknologian pedagoginen käyttö ja hyväksyminen: Opettajien digipedagoginen osaaminen
dc.identifier.urnURN:ISBN:978-951-39-8057-3
dc.date.digitised


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record