The aims of the thesis were to examine Finnish teachers’ digipedagogical skills
and to identify factors contributing to teachers’ development in these skills, and
their acceptance of use of technology in pedagogy. The data were collected in the
context of crafts. Two theoretical models, the Technological-pedagogical-content
knowledge framework, TPACK (Mishra & Koehler, 2006), and the Unified Theory
of Acceptance and Use of Technology, UTAUT (Venkatesh et al., 2003) were
applied. TPACK model was used as the theoretical framework for conceptualizing
and assessing teachers’ digipedagogical skills, and UTAUT was utilized in
analysing factors enabling teachers’ technology use.
A mixed methods approach was utilized. First, quantitative data were collected
on teachers’ digipedagogical skills using a TPACK-survey (n=97). Second,
semi-structured thematic interviews of five teachers were collected in the preand
post-phase of a professional development (PD) module. Technological skills
(TK), ped
agogical skills (PK), content related skills (CK), and the overlapping
area of TPCK formed the focus of scrutiny when examining teachers’ perceptions
of their technology use and factors affecting it. The analysis of the interview data
was theoretically driven by utlilising the constructs outlined in the UTAUT
model (Venkatesh et al., 2003).
The results of the research suggested that in-service teachers’ perceptions
of their use of technology emphasized more strongly pedagogy than technology
or technology related contents. Digipedagogical skills were connected with
teachers’ age, work-, teaching- and crafts teaching experience. Enablers of technology
acceptance and enablers of technology use were identified. Acceptance
was found to draw from perceived technological self-efficacy and beliefs of pedagogical
usefulness of technology. Enablers of technology use included technical
or personal support from others such as employer or family for an example.
Based on the findings a novel pedagogy driven model was constructed. The developed
model of Digipedagogical skills and enablers of use and acceptance of
the technology and the results can be used to plan and implement teachers’ preand
in-service training promoting strengthening of digipedagogical skills.
Keywords: TPACK, technology acceptance, digipedagogy, teachers, teacher education
...
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, millaista on suomalaisten opettajien digipedagoginen
osaaminen ja mitkä tekijät vaikuttavat opettajien digipedagogisen
osaamisen kehittymiseen, teknologian opetuskäyttöön ja hyväksymiseen. Aineistonkeruu
toteutettiin käsityöoppiaineen kontekstissa. Tutkimuksessa hyödynnettiin
kahta teoreettista mallia: Mishran ja Koehlerin (2006) teknologis-pedagogis-
sisällöllisen tietämyksen mallia (TPACK) ja Venkateshin kollegoineen
(2003) kuvaamaa teknologian hyväksymisen ja käytön yhdistelmäteoriaa
(UTAUT, Unified Theory of Acceptance and Use of Technology). TPACK-mallia
sovellettiin digipedagogisen osaamisen arvioinnin lähtökohtana. UTAUT-mallin
avulla pyrittiin tunnistamaan opettajien haastatteluista teknologian hyväksymiseen
ja käyttöön liittyviä kuvauksia.
Monimenetelmäisen tutkimuksen kvantitatiivinen aineisto kerättiin käsityötä
opettaville opettajille (n = 97) suunnatulla TPACK–kyselyllä. Toisena aineistona
oli opetuskokeiluun osallistuneiden viiden o
pettajan puolistrukturoidut
teemahaastattelut ennen ja jälkeen kokeilun. TPACK-mallin soveltuvuutta
suomalaiseen kontekstiin selvitettiin kyselyaineiston faktorianalyysin ja korrelaatioanalyysien
avulla. Digipedagogisen osaamisen lisäämistä ja teknologian
opetuskäytön tukemista tavoittelevaan opetuskokeiluun osallistuneiden opettajien
teemahaastattelut analysoitiin teoriaohjaavalla sisällönanalyysillä hyödyntäen
teemoittelussa UTAUT-mallia.
Tutkimuksen tulokset osoittivat opettajan digipedagogisella osaamisella
olevan yhteyksiä opettajan ikään, työ- ja opetuskokemukseen sekä käsityön opetuskokemukseen.
Haastatteluaineistoa koskevissa tuloksissa korostuivat pedagogiset
lähtökohdat teknologian hyödyntämiseen. Digipedagogisen osaamisen
kehittymistä tukeviksi tekijöiksi tunnistettiin käytön mahdollistavat tukiresurssit
sekä hyväksymisen mahdollistava kokemus teknologiapystyvyydestä ja teknologian
käytön hyödystä oppilaille ja opettajan työlle. Tulosten perusteella muodostettiin
Pedagogis-sisällöllisen teknologiaosaamisen (PeSTO) ja teknologian
pedagogisen käytön ja hyväksymisen malli. Siihen nojaavia suosituksia voidaan
hyödyntää opettajien peruskoulutuksen ja jatkuvan oppimisen sekä tutortoiminnan
ja digipedagogisen koulutuksen järjestämisessä.
Avainsanat: TPACK, teknologian käyttö ja hyväksyminen, digipedagoginen
osaaminen, opettajat, opettajankoulutus
...
