dc.contributor.advisor | Valleala, Ulla Maija | |
dc.contributor.advisor | Naukkarinen, Aimo | |
dc.contributor.author | Laukkanen, Annamari | |
dc.date.accessioned | 2020-01-15T07:56:17Z | |
dc.date.available | 2020-01-15T07:56:17Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67311 | |
dc.description.abstract | Tutkielman tavoitteena oli selvittää 2.-luokkalaisten käsityksiä hyvästä opettajasta, koska ilmiötä on tutkittu lasten näkökulmasta vasta vähän. Lasten käsityksiä tarkasteltiin suhteessa asiantuntijoiden käsityksiin, mikä edellytti lapsilähtöisen hyvän opettajuuden mallin muodostamisen. Teoreettisena viitekehyksenä toimi moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP). Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen lähestymistapa sitoutui fenomenografiaan. Aineisto kerättiin kymmeneltä 2.-luokkalaiselta oppilaalta kyselylomakkeen ja puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimuksessa painottui aineistolähtöisyys. Haastatteluaineistosta muodostettiin kymmenen käsityskategoriaa ja lopulta kolme kuvauskategoriaa. Tutkielmassa havaittiin, että hyvällä opettajalla on useita ominaisuuksia, kuten kyky asettaa rajat ja olla sopivassa suhteessa tiukka. Tämän lisäksi lapset mainitsivat tärkeinä ominaisuuksina muun muassa kivuuden, kiltteyden ja huumorintajun, positiivisen palautteen antamisen, huolenpidon sekä yhdessä tekemisen. Käsityksistä muodostui hyvän opettajuuden malli, jossa korostuivat kolme ”kärkitaitoa”: kasvatuksellinen, relationaalinen ja pedagoginen taito. Tutkielma osoittaa, että hyvä opettaja on ”lujasti lempeä”: hänen tulee olla kiltti ja asettaa rajoja. Luokanhallinnan taitoja voitaisiinkin korostaa enemmän opettajankoulutuksessa. Kokonaisuudessaan asiantuntijoiden malli oli lasten mallia teoreettisempi: siinä hyvää opettajuutta lähestyttiin ammatillisesta näkökulmasta. Sen sijaan lasten käsitykset linkittyivät opettajan tapaan toimia ja olla lasten kanssa; käsityksissä korostui opettajan kasvatuksellinen taito. Jatkossa hyvää opettajuutta tutkittaessa voitaisiin painottaa lapsilähtöisyyttä, jotta opettajuuden malleihin saataisiin mukaan myös lasten näkökulma. | fi |
dc.format.extent | 89 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | hyvä opettaja | |
dc.subject.other | hyvä opettajuus | |
dc.subject.other | MAP-malli | |
dc.subject.other | lapsinäkökulmainen tutkimus | |
dc.subject.other | fenomenografinen tutkimus | |
dc.title | Millainen on hyvä opettaja? : 2.-luokkalaisten käsityksiä hyvästä opettajuudesta | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-202001151260 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Opettajankoulutuslaitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Teacher Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Luokanopettajakoulutus | fi |
dc.contributor.oppiaine | Teacher Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.rights.accesslevel | openAccess | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 103 | |
dc.subject.yso | opettajuus | |
dc.subject.yso | opettajat | |
dc.subject.yso | oppilaat | |
dc.subject.yso | opettaja-oppilassuhde | |
dc.subject.yso | opetus | |
dc.subject.yso | käsitykset | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |