Show simple item record

dc.contributor.advisorValleala, Ulla Maija
dc.contributor.advisorNaukkarinen, Aimo
dc.contributor.authorLaukkanen, Annamari
dc.date.accessioned2020-01-15T07:56:17Z
dc.date.available2020-01-15T07:56:17Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67311
dc.description.abstractTutkielman tavoitteena oli selvittää 2.-luokkalaisten käsityksiä hyvästä opettajasta, koska ilmiötä on tutkittu lasten näkökulmasta vasta vähän. Lasten käsityksiä tarkasteltiin suhteessa asiantuntijoiden käsityksiin, mikä edellytti lapsilähtöisen hyvän opettajuuden mallin muodostamisen. Teoreettisena viitekehyksenä toimi moniulotteinen opettajan osaamisen prosessimalli (MAP). Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen ja sen lähestymistapa sitoutui fenomenografiaan. Aineisto kerättiin kymmeneltä 2.-luokkalaiselta oppilaalta kyselylomakkeen ja puolistrukturoidun haastattelun avulla. Tutkimuksessa painottui aineistolähtöisyys. Haastatteluaineistosta muodostettiin kymmenen käsityskategoriaa ja lopulta kolme kuvauskategoriaa. Tutkielmassa havaittiin, että hyvällä opettajalla on useita ominaisuuksia, kuten kyky asettaa rajat ja olla sopivassa suhteessa tiukka. Tämän lisäksi lapset mainitsivat tärkeinä ominaisuuksina muun muassa kivuuden, kiltteyden ja huumorintajun, positiivisen palautteen antamisen, huolenpidon sekä yhdessä tekemisen. Käsityksistä muodostui hyvän opettajuuden malli, jossa korostuivat kolme ”kärkitaitoa”: kasvatuksellinen, relationaalinen ja pedagoginen taito. Tutkielma osoittaa, että hyvä opettaja on ”lujasti lempeä”: hänen tulee olla kiltti ja asettaa rajoja. Luokanhallinnan taitoja voitaisiinkin korostaa enemmän opettajankoulutuksessa. Kokonaisuudessaan asiantuntijoiden malli oli lasten mallia teoreettisempi: siinä hyvää opettajuutta lähestyttiin ammatillisesta näkökulmasta. Sen sijaan lasten käsitykset linkittyivät opettajan tapaan toimia ja olla lasten kanssa; käsityksissä korostui opettajan kasvatuksellinen taito. Jatkossa hyvää opettajuutta tutkittaessa voitaisiin painottaa lapsilähtöisyyttä, jotta opettajuuden malleihin saataisiin mukaan myös lasten näkökulma.fi
dc.format.extent89
dc.language.isofi
dc.subject.otherhyvä opettaja
dc.subject.otherhyvä opettajuus
dc.subject.otherMAP-malli
dc.subject.otherlapsinäkökulmainen tutkimus
dc.subject.otherfenomenografinen tutkimus
dc.titleMillainen on hyvä opettaja? : 2.-luokkalaisten käsityksiä hyvästä opettajuudesta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202001151260
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysoopettajuus
dc.subject.ysoopettajat
dc.subject.ysooppilaat
dc.subject.ysoopettaja-oppilassuhde
dc.subject.ysoopetus
dc.subject.ysokäsitykset


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record