Show simple item record

dc.contributor.advisorParviainen, Tiina
dc.contributor.authorSiukkola, Anja
dc.contributor.authorKirstinä, Linnea
dc.date.accessioned2020-01-08T11:42:05Z
dc.date.available2020-01-08T11:42:05Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67161
dc.description.abstractMasennus on yksi suurimmista kansanterveyden ongelmista ja sillä onkin merkittävät inhimilliset ja taloudelliset vaikutukset. Masennus voi aiheuttaa monia psyykkisiä ja kehollisia oireita. Interoseptio tarkoittaa kykyä tunnistaa autonomisen hermoston signaaleja, kuten sydämen sykettä. Tämä kehoaisti saattaa osallistua siihen, miten kehon tuntemukset pystyvät vaikuttamaan mielen prosesseihin, esimerkiksi tunnekokemuksiin. Interoseptiivisella herkkyydellä ja sen muutoksilla näyttäisikin olevan yhteys moniin psykiatrisiin häiriöihin, myös masennukseen. Interoseptiiviset signaalit saavat aikaan mitattavia herätevasteita aivoissa. Näitä on tutkittu masentuneilla erittäin vähän. Tutkimuksessamme tarkastelimme sydämen sykkeen havainnointitehtävän avulla eroavatko masentuneet ja terveet verrokkihenkilöt interoseptiivisessä herkkyydessä. Osallistujat suorittivat sydämen syke- ja kuulohavainnon erottelutehtävän, jossa henkilön tuli tarkastella, oliko ääniärsyke synkroniassa sydämen sykkeen kanssa. Lisäksi tarkastelimme magnetoenkefalografialla (MEG), onko masentuneilla ja verrokeilla eroa interoseptio-tehtävän aikaisissa aivojen herätevasteissa temporaali- ja parietaalialueella sekä päälaen alueella. Ulkoisen ääniärsykkeen havainnointi toimi kontrollimittauksena. Masentuneiden ja verrokkien välillä ei havaittu eroja interoseptiivisessä herkkyydessä eikä interoseptio-tehtävän aikaissa aivojen herätevasteissa. Masentuneilla oli kuitenkin suuntaa-antavasti verrokkeja alhaisemmat herätevasteet kaikilla aivoalueilla riippumatta tarkkaavuuden suuntaamisesta. Tämä saattaisi antaa viitteitä siitä, että masentuneilla olisi yleisesti ottaen alhaisemmat sensorisen tiedon vasteet. Tulokset eivät kuitenkaan olleet merkitseviä eikä niiden perusteella voida tehdä liian suoria johtopäätöksiä. Tämä kuitenkin vahvistaa sitä, että tietoa tarvitaan yhä lisää masennuksen ja interoseption yhteydestä, sekä eksteroseption merkityksestä masennuksessa. Tämä voisi auttaa ymmärtämään paremmin masennuksen oireita sekä on tärkeää masennuksen hoitomuotojen kehittämisen kannalta.fi
dc.description.abstractMajor depressive disorder (MDD) is one of the largest public health problems. It has major human and economic impacts. MDD can lead to a variety of mental and physical symptoms. Interoception refers to the sense of internal bodily stimuli, for instance heartbeat. The body sense may partly explain how the current body state can influence mental processes, such as subjective feelings. Many psychiatric disorders, including MDD, are considered to be associated with interoceptive sensitivity and its abnormalities. Interoceptive signals cause measurable brain responses. These have been studied very little in depressed individuals. In this study, we examined interoceptive sensitivity in depressed individuals and healthy control volunteers using the heartbeat perception task. The participants had to discriminate whether the sound was synchronous with their heart tone. Furthermore, we studied using magnetoencephalography (MEG), whether depressed and control individuals differ in heartbeat-evoked brain potentials in temporal lobes, parietal lobes and vertex during the interoceptive task. Focusing attention on an auditory sound stimulus was used as a control condition. Depressed individuals did not differ significantly from the control group either in interoceptive sensitivity or heartbeat-evoked brain potentials. Depressed participants had, however, directionally lower brain responses than controls in all the brain areas regardless of the attentional focus. This could possibly refer to the generally lower level of sensory responses in depressed individuals. Nevertheless, the results were not significant and thus, has to be interpreted carefully. This confirms that more information is needed about interoception in depression and also the significance of exteroception in depression. It could help understand better the symptoms and would be important when developing treatment for MDD.en
dc.format.extent39
dc.language.isofi
dc.titleMasennuksen yhteys sydämen sykkeen tunnistamiseen ja sen vaikutus aivojen herätevasteisiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202001081088
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysosensitiivisyys
dc.subject.ysosignaalit
dc.subject.ysoMEG


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record