Show simple item record

dc.contributor.advisorHiltunen, Leena
dc.contributor.authorMoilanen, Tarja
dc.date.accessioned2020-01-07T10:08:21Z
dc.date.available2020-01-07T10:08:21Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/67114
dc.description.abstractTutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ammattikorkeakouluopettajien ja opetusta tukevien toimijoiden käsityksiä käänteisestä oppimisesta ja näitä käsityksiä hyödyntäen arvioida millainen käänteisen oppimisen malli tähän kontekstiin sopii. Käänteinen opetus on alkanut vakiinnuttaa asemaansa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa yhtenä opiskelijaa aktivoivana opetusmetodina. Käänteinen oppiminen pedagogisena lähestymistapana on puolestaan vielä uusi ja jäsentymätön ilmiö korkeakouluissa. Käänteinen opetus ja käänteinen oppiminen ymmärretään usein synonyymeinä. Käänteiseen oppimiseen ei ole yhtä yhteisesti hyväksyttyä viitekehystä. Miten tarkoituksenmukainen käänteinen oppiminen ymmärretään teknologian, pedagogiikan ja sisältöjen näkökulmasta? Miten käänteinen oppiminen mahdollistuu opetuksen näkökulmasta? Jäsentämisen apuna käytettiin teknologis-pedagogisen sisältötiedon (TPACK) -viitekehystä. Käänteisen oppimisen käsityksiä koottiin teemahaastatteluilla opettajien ja opetusta tukevien toimijoiden keskuudesta. Fenomenografisen analyysin tuloksena syntyi seitsemän merkityskategoriaa, joita tarkasteltiin yhdessä kontekstina olevan kohdeammattikorkeakoulun pedagogisten periaatteiden kanssa tarkoituksenmukaisuuden määrittelyssä. Tässä pro gradu -tutkielmassa esitellään kolme käänteisen oppimisen mallia, joiden avulla käänteisyyden mahdollistumista tarkasteltiin kohteena olevassa merkitysympäristössä ja ammattikorkeakoulussa. Käänteisen oppimisen mallin soveltuvuus pääteltiin näiden kahden, tarkoituksenmukaisuuden ja mahdollistumisen näkökulmasta. Tuloksena syntyi kahden mallin yhdistelmä. Ylemmän tason malli rakentaa kehyksen tavoitteille, jotka keskittyvät opiskelijan hyvinvointiin ja työelämävalmiuksiin. Alemmalle tasolle sijoittuu malli, joka läpäisee koko korkeakoulun eri tasot filosofisesta ajattelutavasta aina arjen käytänteisiin saakka. Näiden kahden mallin vuoropuhelun avulla voidaan luoda käänteistä oppimista tukeva ympäristö ja oppimiskulttuuri. Johtopäätösten rakentumisen yhteydessä syntyi malli, jolla ammattikorkeakoulu voi yhdistää toiminnan kehittämisessään strategiset tavoitteet, teoreettiset mallit ja henkilöstön käsitykset muutoksen toteuttamisessa.fi
dc.description.abstractThe purpose of the study was to investigate the perceptions of teachers and actors close to teaching about flipped learning and to evaluate what kind of flipped learning model fits into the University of Applied Sciences. Flipped classroom has begun to establish itself in higher education institutions as a teaching method that activates students. On the other hand, flipped learning as a pedagogical approach is still a new and partly unstructured phenomenon. Flipped classroom and flipped learning are often understood as synonyms. There is no widely accepted framework for flipped learning. How is meaningful flipped learning understood in terms of technology, pedagogy and content? How does flipped learning become appropriate from a teaching perspective? The Technological Pedagogical and Content Knowledge (TPACK) framework was used to assist in the structuring. Conceptions of the flipped learning were gathered through thematic interviews with teachers and actors close to teaching. As a result of the phonomyography analysis, seven meaning categories emerged, which were considered together with the context of the pedagogical principles in the target University of the Applied Sciences. This Master's thesis introduces three models of flipped learning approach that explored the possibility to implement flipped learning in the context of meaning and in the context of higher education institution. The suitability of the flipped learning model was deduced from meaningfulness and enabling point of view. In conclusion, suitability of flipped learning can be implemented with a combination of two flipped learning models. The upper level model builds a framework for goals that focus on student well-being and working-life readiness. The lower level model goes through the entire higher education institutions, from philosophical way of thinking to everyday practices. The dialogue between these two models can create a supportive learning environment and learning culture. In the process of building conclusions, a model was created to allow the organization to combine strategic goals, theoretical models and staff perceptions in the implementation of change.en
dc.format.extent124
dc.language.isofi
dc.subject.otherkäänteinen oppiminen
dc.subject.otherTPACK
dc.titleKäänteisen oppimisen sopivuus : käsityksiin pohjautuva tarkastelu ammattikorkeakouluopetuksen näkökulmasta
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-202001071055
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaInformaatioteknologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Information Technologyen
dc.contributor.laitosInformaatioteknologiafi
dc.contributor.laitosInformation Technologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineTietotekniikkafi
dc.contributor.oppiaineMathematical Information Technologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi602
dc.subject.ysooppiminen
dc.subject.ysokäänteinen opetus
dc.subject.ysokorkeakoulupedagogiikka
dc.subject.ysoyhteisöllinen oppiminen
dc.subject.ysopedagogiikka


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record