Suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemykset Suomen rahapelijärjestelmästä

Abstract

Tutkimuksessa selvitetään suomalaisten pääsarjatason palloilujoukkueiden näkemyksiä Suomen rahapelijärjestelmästä. Tutkittavia osaalueita on kolme: joukkueiden 1) tietoisuus veikkausvoittovarojen jakoperusteista ja näkemykset Veikkauksen toiminnan vaikutuksista, 2) veikkausvoittovaroista saama tuki ja Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä saama korvaus sekä tyytyväisyys tukeen/ korvaukseen ja 3) näkemykset Suomen nykyisestä rahapelijärjestelmästä ja mahdollisesta toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymisestä. Kyselyn tuloksien taustoitukseksi tutkimuksessa käsitellään suomalaista rahapelijärjestelmää ja veikkausvoittovarojen merkitystä liikunnan ja urheilun rahoituslähteenä. Tutkimuksen perusjoukko koostuu kaikista niistä suomalaisista pääsarjatason palloilujoukkueista, joiden ottelut olivat kauden 2015/16 aikana säännöllisesti Veikkauksen Pitkävedon pelikohteina. Perusjoukko oli 123 joukkuetta. Aineisto kerättiin kyselyllä, johon vastasi 120 joukkuetta (98 %). Lähes puolet joukkueista (46 %) ei tiennyt, millä perustein urheilulle ja liikuntakasvatukselle osoitettavat tuet veikkausvoittovaroista jaetaan. Yli puolet (53 %) piti tukia tärkeinä lajiliitolle/sarjaorganisaatiolle, mutta ainoastaan runsas neljännes (27 %) omalle joukkueelle. Joukkueista 78 prosenttia vastasi, etteivät he saa suoraa rahallista tukea veikkausvoittovaroista. Veikkauksen kanssa tehdystä vastikkeellisesta yhteistyöstä sponsorointi- tai verkkokumppanuusrahaa ilmoitti saavansa 65 prosenttia joukkueista. Yhteistyöstä saadut rahalliset korvaukset olivat keskimäärin varsin pieniä, noin puolella korvausta saaneista (48 %) alle 2000 euroa kaudessa. Kaikki yli 20 000 euroa korvausta saaneet olivat miesten jääkiekko- ja jalkapallojoukkueita. Korvausta saaneista yli puolet (54 %) ilmoitti olevansa tilanteeseen tyytymättömiä, noin neljännes (24 %) suhtautui asiaan neutraalisti ja noin viidennes (21 %) oli tilanteeseen tyytyväisiä. Nykyisen suomalaisen rahapelijärjestelmän arvioi parhaaksi oman toiminnan kannalta noin neljännes (24 %). Toimilupaperusteiseen järjestelmään siirtymistä piti kannattavana noin puolet (49 %).

The study examines the views of the Finnish highest league ball games teams on the Finnish gaming system. The study focuses on three areas: the teams’ 1) awareness of the distribution principles of the gaming profits and views on the impact of the activities of Veikkaus, 2) financial support received from gaming profits and payments received from cooperation agreements with Veikkaus, as well as satisfaction with the financial support/payments, and 3) views on the current Finnish gaming system and views about the possible transfer to a licensing based gaming system. In order to provide background for the survey results, this study deals with the Finnish gaming system and the importance of gaming profits as sources of sports funding. Complete enumeration of the study includes all the Finnish highest league ball games teams whose games were during the 2015/16 season regularly available on Veikkaus fixed-odds betting (Pitkäveto). The complete enumeration included 123 teams. The material was collected by a survey, which 120 teams (98 %) responded to. Almost half (46%) of the teams did not know what are the distribution principles of the gaming profits allocated to sport and physical education. More than half (53%) considered the financial support from gaming profits important to sport federations/series organizations, but only over a quarter (27%) to their own team. 78 per cent of teams answered that they did not receive any direct financial support from the gaming profits. 65 per cent of teams reported receiving sponsorship or network partnership money from cooperation agreements with Veikkaus. The financial compensation received from such cooperation was on average relatively small: around half (48%) of the compensation recipients received under 2 000 euros per season. All the teams that had received more than 20 000 euros per season were men’s ice hockey and football teams. More than a half (54%) of the compensation recipients reported being dissatisfied with the situation, about a quarter (24%) took a neutral opinion and about a fifth (21%) were satisfied with the situation. The current Finnish gaming system was considered the best from own team’s perspective by about a quarter (24%). Transferring to the licensing based system was considered worthwhile by around a half (49%).