Pihtipudas Suomi24-korpuksessa
Authors
Date
2019Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Maisterintutkielmassani tutkin paikannimeä Pihtipudas Suomi24-keskustelupalstan pohjalta kootussa
korpusaineistossa. Keskiössä ovat Pihtiputaan saamat kollokaatit tässä aineistossa. Tutkin kollokaatteja sekä
korpusavusteisen nimistöntutkimuksen että korpusavusteisen diskurssintutkimuksen avulla. Yksi kollokaatti,
MUMMO, nousee kollokaattien joukosta toistuvasti esille. Tähän kollokaattiin syvennyn muita enemmän.
Tutkimuskysymykseni ovat: 1. Millaisia kollokaatteja paikannimi Pihtipudas saa? 2. Missä diskursseissa Pihtiputaan
mummo esiintyy?
Suomalaisella paikannimitutkimuksella on pitkä perinne osana suomalaista nimistöntutkimusta. Korpusavusteinen
tutkimus tuo nimistöntutkimukseen uudenlaisen katsantokannan. Tässä tutkimuksessa korpusmenetelmien avulla
käsitellään erityisesti kollokaatteja, joiden kautta päästään käsiksi Pihtiputaan ja Pihtiputaan mummon diskursseihin.
Diskurssintutkimuksen keinoja on hyödynnetty usean eri tieteenalan tutkimuskentillä, ja viime aikoina sitä on alettu
hyödyntää myös nimistöntutkimuksessa. Nimet ovat osa jokapäiväistä kielenkäyttöä yhtä lailla muiden
kielenainesten kanssa.
Tutkimusaineistona käytän Suomi24-keskustelupalstan pohjalta koottua korpusta, Suomi24-korpusta. Aineiston
tekstit ovat vapaasti ja anonyymisti tuotettuja verkkokeskusteluja. Aineisto on kaikkien tutkijoiden avoimessa
käytössä. Aineiston tutkiminen alkaa Korp-käyttöliittymän konkordanssihaulla. Tätä konkordanssitulosta ruodin
ensiksi puhtaasti korpustutkimuksen keinoin AntConc-ohjelmalla. Ohjelman analysoimat frekventeimmät kollokaatit
lajittelen sanaluokittain. Samalla käsittelen aineistosta nousevia diskursseja. Näihin diskursseihin paneudun
syvällisemmin analyysini viimeisimmässä vaiheessa Pihtiputaan mummon kautta.
Substantiivikollokaatit ovat frekventeimpiä Pihtiputaan saamista kollokaateista. Henkilöviitteisiä kollokaatteja
esiintyy useammin kuin esimerkiksi muita paikannimiä. Kuvailevien adjektiivikollokaattien frekvenssi on pieni.
MUMMO-kollokaattia eli Pihtiputaan mummoa ympäröivät diskurssit eroavat osin muita kollokaatteja ympäröivistä
diskursseista. Esimerkiksi muiden kollokaattien diskursseissa on enemmän viitteitä syrjäseutuisuuteen, mutta
Pihtiputaan mummon diskursseissa korostuvat huomattavasti enemmän tietämiseen ja talouteen liittyvät diskurssit.
Tutkimustuloksista voi päätellä, että idiomi Pihtiputaan mummo elää edelleen sen alkuperäisessä merkityksessä
ymmärrettävyyden mittarina. Lisäksi Pihtiputaan mummo on saanut uudenlaisen tehtävän köyhän ihmisen
edustajana. Pihtiputaan mummo toistuu usein politiikkaan ja talouteen liittyvässä puheessa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29041]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Korpusonomastinen tutkimus Helsinkiin liittyvistä diskursseista Suomi24-verkkokeskustelualustalla
Saari, Salla (2020)Tässä tutkimuksessa tarkastelen Helsinki-nimen diskursseja Suomi24-verkkokeskusteluissa. Tutkimusaiheena Helsinki on otollinen, koska kokonaisuudessaan kaupunkina sitä on tutkittu nimistöntutkimuksen alalla erittäin vähän. ... -
Alavuden vesistönimistön etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat
Hopiavuori, Sofia (2021)Maisterintutkielmani tavoitteena on selvittää Alavuden merkitykseltään läpinäkymättömien vesistönimien etymologiat ja niiden kielellisesti erilähtöiset kerrostumat. Tutkielma tuo tietoa Alavuden vesistönimien alkuperästä ... -
Paikkoihin viittaavat ilmaukset murteiden jäljittelyssä
Mielikäinen, Aila (Jyväskylän yliopisto, 2006)Naapureihin kohdistuvat ennakkoluulot ja asenteet on ilmaistu aikojen kuluessa monin kielellisin tavoin. Erilaisilla kölleillä (kölli ’liikanimi, haukkumanimi’) on nimitelty naapuripitäjien asukkaita tai kauempanakin asuvia, ... -
Mikkelin paikannimet
Luoranen, Miia (2012) -
Riihivainion kautta Hautam Kämppä 1:lle : peruslohkojen nimeämisperusteista ja viljelijöiden nimikäsityksistä
Ritamäki, Sanna (2021)Tutkielmani aiheena ovat viljelysnimiin rinnastettavien peruslohkojen nimeämisperusteet ja viljelijöiden nimikäsitykset peruslohkojen nimiin liittyen. Tutkimukseni antaa uutta tietoa nykyhetken maaseudun nimistöstä ja ...