Show simple item record

dc.contributor.advisorLerkkanen, Marja-Kristiina
dc.contributor.advisorPakarinen, Eija
dc.contributor.authorLeppänen, Jenna
dc.contributor.authorTervamäki, Niina
dc.date.accessioned2019-11-26T06:00:18Z
dc.date.available2019-11-26T06:00:18Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66512
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin luokanopettajien työhyvinvointia ja työyhteisön merkitystä sille. Tavoitteena oli selvittää, millaiseksi luokanopettajat kokevat työhyvinvointinsa, mikä merkitys työyhteisöllä on heidän kokemalleen työhyvinvoinnille, sekä mitkä tekijät työyhteisössä edistävät ja mitkä heikentävät heidän työhyvinvointiaan. Tutkimusaineisto kerättiin sähköisellä kyselylomakkeella Facebookin Alakoulun aarreaitta -ryhmässä tammikuussa 2019. Tutkimukseen osallistui 51 luokanopettajaa ympäri Suomea. Laadullinen aineisto analysoitiin teoriaohjaavan sisällönanalyysin avulla. Tulokset osoittivat, että suurin osa luokanopettajista koki työhyvinvointinsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Työyhteisöllä nähtiin olevan suuri merkitys työhyvinvoinnille. Yleisimmiksi työhyvinvointia edistäviksi tekijöiksi työyhteisössä osoittautuivat kollegiaalisuus, työyhteisön suotuisa ilmapiiri ja esimiehen tuki. Yleisimmiksi työhyvinvointia heikentäviksi tekijöiksi työyhteisössä osoittautuivat puolestaan johtamisen ongelmat, työyhteisön epäsuotuisa ilmapiiri ja kollegiaalisuuden vähäisyys. Tulokset antavat viitteitä siitä, että työyhteisöllä on merkitystä luokanopettajien työhyvinvoinnille, minkä vuoksi sen toimivuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Resursseja tulisi tutkimuksen perusteella suunnata erityisesti työyhteisön ilmapiirin, kollegiaalisuuden ja johtajuuden tukemiseen. Lisäksi aihetta on tarpeen tutkia lisää, jotta tutkimustietoa voitaisiin hyödyntää käytännössä työyhteisön kehittämiseen luokanopettajien työhyvinvointia tukevaksi.fi
dc.format.extent71
dc.language.isofi
dc.subject.otherkollegiaalisuus
dc.titleLuokanopettajien kokema työhyvinvointi ja työyhteisön merkitys työhyvinvoinnille
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201911265000
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosOpettajankoulutuslaitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Teacher Educationen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineLuokanopettajakoulutusfi
dc.contributor.oppiaineTeacher Educationen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi103
dc.subject.ysojohtajuus
dc.subject.ysotyöhyvinvointi
dc.subject.ysotyöyhteisöt
dc.subject.ysoluokanopettajat
dc.subject.ysoilmapiiri
dc.subject.ysotyöilmapiiri


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record