Lukusujuvuuden ja työmuistin kehitys 1.–3. luokalla

Abstract

Nykypäivän yhteiskunnassa sujuvan lukutaidon merkitys on noussut yhä keskeisemmäksi arjessa selviytymisen taidoksi. Sujuvalla lukemisella tarkoitetaan tarkkaa, nopeaa ja automatisoitunutta sanojen ja tekstin lukemista. Lukusujuvuuden kehittyminen edellyttää peruslukutaidon eri osa-alueiden vaivatonta hallintaa ja lähes kaikki suomalaislapset oppivat tarkan ja kokoavan lukutaidon viimeistään ensimmäisen luokan aikana. Lukutaidon haasteet ja erot lukutaidon kehittymisessä alkavatkin näkyä usein vasta toisella luokalla, jolloin lukemisen sujumattomuus tekee lukemisesta hidasta ja työlästä. Lukusujuvuuden yksilöllisten kehityspolkujen tunteminen ja lukuvaikeuksien varhainen tunnistaminen ovat olennaisessa osassa haasteiden ennaltaehkäisemisessä ja tämän tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella lukusujuvuuden kehitystä ensimmäiseltä kolmannelle luokalle. Lisäksi tutkimuksen mielenkiinto kohdistui sukupuolten välisiin eroihin ja lukusujuvuudeltaan heikkojen oppilaiden yksilöllisiin kehitystrendeihin. Aikaisemmasta tutkimuksesta huolimatta lukusujuvuuden taustamekanismeja tunne-taan vielä heikosti, ja tämä tutkimus pyrkii osaltaan selvittämään työmuistin ja lukusujuvuuden yhteyttä. Tutkimuksessa käytettiin FLARE-pitkittäistutkimuksessa kerättyä aineistoa ja tutkimukseen osallistui 156–190 oppilasta. Tuloksia tarkasteltiin käyttämällä analyysimenetelminä toistomittausten varianssianalyysiä, Pearsonin-korrelaatiokertoimia sekä ristiintaulukointia. Tulokset osoittivat, että lukutaidon ja työmuistin kehitystrendi on nouseva ensimmäiseltä luokalta kolmannelle luokalle, kehityksen ollessa ensimmäisen ja toisen luokan välillä nopeampaa kuin toisen ja kol-mannen luokan välillä. Tyttöjen ja poikien kehitystrendeissä ei ollut eroa. Työmuistin kehitys noudatti samalaista kehitystrendiä kuin lukusujuvuuden, eikä kehitystrendissä ollut sukupuolten välisiä eroja. Työmuisti selitti lukusujuvuuden kehitystä kaikilla luokka-asteilla, ollen tytöillä poikia vahvemmin yhteydessä lukusujuvuuden vaihteluun. Heikkoihin lukijoihin ja korkeimpaan riskiryhmään kuuluvien oppilaiden kehitystrendit olivat koko ryhmän tavoin nousevia, mutta ryhmän sisäinen kehitys pysyi heikoimmalla tasolla kaikilla mittausväleillä ja ryhmän sisäiset yksilölliset erot olivat suuria. Riskiryhmään kuuluvien oppilaiden lukusujuvuuden kehityksellä ja työmuistin tasolla ei ollut yhteyttä, mutta työmuistin taso kaikilla mittapisteillä oli korkeimmassa riskiryhmässä heikompi kuin koko aineistolla. Tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että heikoimpien lukijoiden tukeminen on syytä aloittaa jo ensimmäisen luokan keväänä. Lisäksi kolmannen luokan lukusujuvuuden nouseva kehitystrendi, myös riskiryhmässä, vahvistaa käsitystä sujuvuuden harjoittelun merkityksestä vielä alkuopetuksen jälkeen. Lukusujuvuuden ja työmuistin vahva yhteys ensimmäiseltä kolmannelle luokalla antaa aihetta kiinnittää huomiota työmuistin kehitykseen mahdollisimman varhain.