Suomen kielen käyttämiseen liittyvät tunteet, käsitykset ja toimijuus

Abstract

Tässä artikkelissa tarkastelen sosiokulttuurisen teorian näkökulmasta kahden korkeakoulutetun suomen kielen käyttäjän kielenoppimiseen ja kielen käyttämiseen liittyviä tunteita sekä sitä, miten tunteet ja käsitykset kytkeytyvät heidän toimijuuteensa kielenkäyttäjinä. Selvitän myös, millaisia muutoksia tunteissa, käsityksissä ja toimijuudessa on havaittavissa vuoden kuluessa. Pitkittäistutkimuksen aineisto koostuu pääasiassa haastatteluista, jotka on toteutettu aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen loppupuolella ja vuoden kuluttua koulutuksen päättymisestä. Kotoutumiskoulutuksen lopussa avainosallistujat kokivat kieliahdistukselle tyypillisiä tunteita ennen kaikkea suullisissa vuorovaikutustilanteissa informaalissa oppimisympäristössä. Tunteisiin kytkeytyivät osallistujien käsitykset itsestä, omasta kielitaidosta, kielenoppimisesta sekä puhekumppanista. Vuorovaikutusta vaikeutti erityisesti virheiden tekemisen pelko. Negatiiviset tunteet ja käsitykset rajoittivat osallistujien suomen kielen käyttäjän toimijuutta siten, että kotoutumiskoulutuksen lopussa osallistujat eivät hyödyntäneet ympäristönsä tarjoamia oppimismahdollisuuksia, vaan käyttivät mieluummin englantia vuorovaikutuksessa. Vuoden kuluessa kotoutumiskoulutuksen päättymisestä osallistujien toimijuus suomen kielen käyttäjänä kehittyi eri suuntiin.

In this article, I will explore the emotions of two highly educated Finnish language users in relation to their language learning and language use. I will al-so examine how the emotions and beliefs are related to the users’ agency, and how their emotions, beliefs and agency change in the course of a year. The data of this socioculturally informed study consist mainly of interviews which were conducted in two phases; the first round at the end of the integration training for adult immigrants and the second round after a one-year period. At the end of the integration training, the key participants felt emotions which are typical of language anxiety. Above all, those emotions were aroused in informal learning environments in situations that required oral communication in Finnish. The emotions were connected to the participants’ beliefs about themselves, their language skills, language learning and interlocutor. Especially the fear of making mistakes complicated communication. Negative emotions and beliefs restricted the participants’ agency. The participants did not take advantage of the possibilities offered by the learning environment to practice their Finnish but preferred to communicate in English. During the year, the participants’ agencies developed in different directions.