Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Päivämäärä
2019Tekijänoikeudet
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten liikkumiselle sekä fyysiselle aktiivisuudelle, minkä takia on tärkeää tarkastella tekijöitä, jotka ovat yhteydessä lasten motoristen taitojen oppimiseen ja kehittymiseen. Ympäristön tulisi tukea lasten motorista kehittymistä sekä luoda riittävät mahdollisuudet motoristen taitojen harjoittelun toteuttamiseen. Parhaimmassa tapauksessa ympäristö voi edistää lasten motorisia taitoja ja luoda sitä kautta pohjan elinikäisille liikuntataidoille. Koti voidaan nähdä merkittävänä liikuntaympäristönä motoristen taitojen oppimisen ja kehittymisen kannalta, koska lapset ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa kodin, kotipihan sekä lähiympäristön kanssa.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tutkia kodin fyysisen ympäristön yhteyksiä 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin perustaitoihin. Tutkimuksessa selvitetään lasten kodin sisätilojen, piha-alueiden sekä lähiympäristön liikuntaolosuhteiden yhteyksiä motorisiin perustaitoihin. Lisäksi tutkimuksessa verrataan kodin sisä- ja ulkotiloissa tapahtuvan omaehtoisen liikunnan sekä organisoidun liikunnan yhteyksiä lasten motoristen perustaitojen hallintaan. Tähän tutkimukseen on käytetty Jyväskylän yliopiston Liikuntatieteellisen tiedekunnan Taitavat Tenavat – tutkimukseen kerättyä aineistoa. Tähän tutkimukseen valikoitui yhteensä 784 5–7-vuotiasta lasta (404 poikaa ja 380 tyttöä). Tutkimusaineisto on kerätty 37 eri päiväkodista, 24:ltä eri paikkakunnalta ympäri Suomea vuosien 2015-2016 aikana. Tiedot kodin liikuntaolosuhteista kerättiin tutkimukseen osallistuneiden vanhempien täyttämällä kyselylomakkeella ja lasten motorisia perustaitoja mitattiin Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) testillä (Ulrich 2019). Aineiston analysointi tehtiin SPSS – ohjelmalla (IBM SPSS Statistics 24). Aineiston analysoinnissa käytettiin kuvailevia menetelmiä (keskiarvot, keskihajonnat, prosenttiosuudet) sekä yksisuuntaista varianssianalyysia. Muuttujien välisiä yhteyksiä ja tilastollista merkitsevyyttä tutkittiin t-testeillä sekä Pearsonin korrelaatiokertoimella.
Tulokset osoittivat tilastollisesti merkitseviä yhteyksiä sukupuolen sekä iän ja motoristen perustaitojen välille siten, että vanhemmat lapset olivat taitavampia kuin nuoremmat ja poikien taidot olivat tyttöjä paremmat. Kodin fyysisen ympäristön liikuntapaikoista merkitsevimmät yhteydet olivat pallokentän, jäähallin sekä luistinradan käyttämisellä. Lisäksi uimahallilla ja yleisurheilukentällä oli merkitseviä yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Jos lapsella oli käytössään jokin näistä liikuntapaikoista, hänellä oli muita lapsia paremmat motoriset perustaidot. Lasten käytössä olevista digilaitteista pelikonsolilla, televisiolla, tietokoneella sekä jollain muulla digilaitteella (esim. musiikkisoitin tai perheen yhteinen älylaite) oli yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Piha-alueen saatavuudella oli merkitsevä yhteys ainoastaan poikien motorisiin taitoihin. Lisäksi organisoituun liikuntaan osallistuminen oli merkitsevästi yhteydessä 5–7-vuotiaiden lasten parempiin motorisiin perustaitoihin. Sen sijaan omalla huoneella, asumismuodolla tai kodin sisätilojen ja piha-alueen omaehtoisella liikkumisella ei näyttänyt tämän tutkimuksen mukaan olevan tilastollisesti merkitsevää yhteyttä lasten motorisiin taitoihin.
...
The development of fundamental motor skills is vital during the early years of physical activity, as 5–7-year olds are highly prone to motor skill improvements. Fundamental motor skills form a foundation for the physical activity of children. For this reason, it is important to analyze and research different factors that weigh into the learning and development of motor skills at a young age. The environment should support the improvement of children’s motor skills, as well as create opportunities for practicing these skills. Best case scenario the environment can have the capability to foster the motor skills of children and therefore form a base for lifelong sports skills. Home environments can be identified as pivotal in the learning and development of motor skills. Children are constantly engaging in physical activity within their home environment, which includes houses, home yards, and neighborhoods.
The purpose of this research is to examine the connection between 5–7-year-old children’s motor skills and physical environment of home. This study will investigate how different aspects of home, such as the interior of a house, the home yard and neighborhood are connected to basic motor skills. In addition, this study further explores and compares the effect of self-motivated and instructed physical activity on the control of fundamental motor skills of children, in both indoor and outdoor areas of home environments. Data and material from the Taitavat Tenavat research have been used in this study. A total of 784 5–7-year-old children (404 boys and 380 girls) were selected for this research. Research material and data have been collected from 37 different ECEC centers. located in 24 different places around Finland between 2015-2016. Information on physical conditions of home were collected in the form of questionnaires from participants. Furthermore, the Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD-3) was used to measure the fundamental motor skills of children (Ulrich 2019). The data was analyzed with SPSS (IBM SPSS Statistics 24). Descriptive methods (averages, standard deviations, percentages) and one-way anova were used to further analyze the data. Relationships between variables and statistical significance were examined using t-tests and Pearsons correlation coefficient.
The results confirmed the association between the different aspects of home environments and the control of fundamental motor skills. Moreover, variables including age and gender also proved to be significantly associated with motor skills. Older children were better than younger children and boys were better than girls in motor skills. Out of the nearby neighborhood physical activity venues, football fields, ice rinks, skating rinks, swimming halls and athletic fields were significantly associated with motor skills. If child had access to some of these physical activity venues, he or she had better motor skills than the other children. From the home electronics game console, television, computer and some other device (for example. music device or family’s shared smart device) were also significantly associated with motor skills. Yard availability was significantly associated only with boys motor skills. In addition, participating in instructed physical activity was significantly associated with better motor skills of 5–7-year-old children. Based on the conducted research, own room of the child, the type of accommodation and the self-motivated exercise of the indoor and outdoor home environments were not significantly associated with motor skills.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ... -
Liikuntaintervention vaikutus 3-7-vuotiaiden lasten fyysiseen aktiivisuuteen ja motorisiin taitoihin sekä fyysisen aktiivisuuden yhteys sydän- ja verisuonitautien riskitekijöihin
Sääkslahti, Arja (Jyväskylän yliopisto, 2005)Sääkslahti selvitti väitöskirjatutkimuksessaan runsaaseen ulkoliikuntaan kannustavan liikuntaohjelman vaikutuksia 3-7-vuotiaiden lasten liikunnan määrään ja perustaitoihin. Lisäksi hän tarkasteli liikunnan määrän ja laadun ... -
Varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteys motorisiin taitoihin ja liikkumiseen
Mörsky, Emmi; Mönkkönen, Tiia (2021)Uni on yhteydessä lasten fyysiseen, kognitiiviseen ja emotionaaliseen kehitykseen sekä oppimiseen. Tässä tutkimuksessa selvitettiin varhaiskasvatusikäisten lasten unen määrän yhteyttä liikkumis- ja pallonkäsittelytaitoihin, ... -
Joogaharjoittelun vaikutukset lasten motorisiin taitoihin
Laird, Victoria (2023)Motorisilla taidoilla tarkoitetaan yhdellä tai useammalla kehonosalla toteutettua liikettä, joka on tahdonalaista, opittua ja tavoitteellista. Joogaharjoittelu sisältää erilaisia fyysisiä ominaisuuksia haastavia asentoja, ... -
Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin
Nevalainen, Kaisa (2017)TIIVISTELMÄ Nevalainen, Kaisa. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.