Show simple item record

dc.contributor.advisorPyykkönen, Miikka
dc.contributor.authorHeikkilä, Soile
dc.date.accessioned2019-10-28T11:21:44Z
dc.date.available2019-10-28T11:21:44Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/66080
dc.description.abstractTutkin tässä pro gradussa saamelaisuuden määrittelyä ja siihen liittyvää kiistaa käyttäen aineistona vuoden 2018 saamelaiskäräjälakiluonnokseen annettuja lausuntoja. Vedenjakajana konfliktissa on ollut voimassaolevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän kohta kaksi, jonka mukaan saamelainen “on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa” (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995). Saamelaiskäräjät ei pidä kyseistä pykälää takeena henkilön saamelaisuudesta ja haluaisi, että se poistetaan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. Osa saamelaiseksi identifioituvista henkilöistä kannattaa tätä näkemystä, osa ei. Olen valinnut aineistoksi saamelaiseksi identifioituvien tahojen lausunnot ja jakanut aineistoanalyysin kahteen osaan sen perusteella kannattavatko lausunnonantajat ns. lappalaispykälää vai ei. Tutkimukseni näkökulma on jälkikoloniaalinen ja tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkin näkemyksiä saamelaisuudesta neljän eri tutkimuskysymyksen avulla: Mitä saamelaisuudesta sanotaan aineistossa? Miten eri tahot määrittelevät saamelaisuutta? Miten eri näkemyksiä saamelaisuudesta perustellaan? Kenellä nähdään olevan oikeus määritellä saamelaisuutta? Lappalaispykälää vastustavien lausunnonantajien diskursseissa saamelaisuus näyttäytyy kansamuotoisena subjektiutena ja itsemääräämisoikeutena. Saamelaisuus nähdään myös kulttuurina, johon synnytään ja kasvetaan saamelaisyhteisössä ja jota siirretään aktiivisesti eteenpäin. Lappalais- ja saamelaiskäsitteiden nähdään tulleen vallatuksi ei-saamelaisten taholta niin, etteivät ne enää vastaa saamelaisten omaa käsitystä saamelaisuudesta. Näissä lappalaispykälää vastustavien lausunnonantajien diskursseissa korostetaan alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden ja ryhmäidentifikaation merkitystä. Lappalaispykälää kannattavien lausunnonantajien diskursseissa saamelaisuuden ensisijaisena perusteena pidetään polveutumista, erityisesti niistä saamelaisista, jotka ovat asuttaneet Suomen valtion aluetta ennen muita saamelaisryhmiä. Saamelaiskäräjät näyttäytyy heidän lausunnoissaan suljettuna valtayhteisönä, joka jättää osan saamelaisista saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle. Näiden lappalaispykälää kannattavien lausunnonantajien diskursseissa korostuu itseidentifikaatio.fi
dc.format.extent123
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.rightsIn Copyrighten
dc.subject.otherjälkikolonialismi
dc.subject.otherdiskurssianalyysi
dc.titleNäkökulmia saamelaisuuden määrittelyyn : diskurssianalyysi saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen annetusta lausuntopalautteesta
dc.typemaster thesis
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201910284642
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSosiologiafi
dc.contributor.oppiaineSociologyen
dc.type.coarhttp://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi203
dc.subject.ysopostkolonialismi
dc.subject.ysosaamelaisuus
dc.subject.ysosaamelaiset
dc.subject.ysoalkuperäiskansat
dc.subject.ysoetniset ryhmät
dc.subject.ysosaamelaiskulttuuri
dc.subject.ysovähemmistöpolitiikka
dc.subject.ysodekolonisaatio
dc.subject.ysoarktiset kulttuurit
dc.format.contentfulltext
dc.rights.urlhttps://rightsstatements.org/page/InC/1.0/
dc.rights.accessrightsThe author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).en
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston arkistotyösemalta. Ks. https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat..fi
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record

In Copyright
Except where otherwise noted, this item's license is described as In Copyright