Näkökulmia saamelaisuuden määrittelyyn : diskurssianalyysi saamelaiskäräjälakitoimikunnan esitykseen annetusta lausuntopalautteesta
Authors
Date
2019Access restrictions
The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival workstation at Jyväskylä University Library (https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities).
Tutkin tässä pro gradussa saamelaisuuden määrittelyä ja siihen liittyvää kiistaa käyttäen aineistona vuoden 2018 saamelaiskäräjälakiluonnokseen annettuja lausuntoja. Vedenjakajana konfliktissa on ollut voimassaolevan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmän kohta kaksi, jonka mukaan saamelainen “on sellaisen henkilön jälkeläinen, joka on merkitty tunturi-, metsä- tai kalastajalappalaiseksi maa-, veronkanto- tai henkikirjassa” (Laki saamelaiskäräjistä 974/1995). Saamelaiskäräjät ei pidä kyseistä pykälää takeena henkilön saamelaisuudesta ja haluaisi, että se poistetaan saamelaiskäräjälain saamelaismääritelmästä. Osa saamelaiseksi identifioituvista henkilöistä kannattaa tätä näkemystä, osa ei.
Olen valinnut aineistoksi saamelaiseksi identifioituvien tahojen lausunnot ja jakanut aineistoanalyysin kahteen osaan sen perusteella kannattavatko lausunnonantajat ns. lappalaispykälää vai ei. Tutkimukseni näkökulma on jälkikoloniaalinen ja tutkimusmenetelmänä käytän kriittistä diskurssianalyysiä. Tutkin näkemyksiä saamelaisuudesta neljän eri tutkimuskysymyksen avulla: Mitä saamelaisuudesta sanotaan aineistossa? Miten eri tahot määrittelevät saamelaisuutta? Miten eri näkemyksiä saamelaisuudesta perustellaan? Kenellä nähdään olevan oikeus määritellä saamelaisuutta?
Lappalaispykälää vastustavien lausunnonantajien diskursseissa saamelaisuus näyttäytyy kansamuotoisena subjektiutena ja itsemääräämisoikeutena. Saamelaisuus nähdään myös kulttuurina, johon synnytään ja kasvetaan saamelaisyhteisössä ja jota siirretään aktiivisesti eteenpäin. Lappalais- ja saamelaiskäsitteiden nähdään tulleen vallatuksi ei-saamelaisten taholta niin, etteivät ne enää vastaa saamelaisten omaa käsitystä saamelaisuudesta. Näissä lappalaispykälää vastustavien lausunnonantajien diskursseissa korostetaan alkuperäiskansan itsemääräämisoikeuden ja ryhmäidentifikaation merkitystä. Lappalaispykälää kannattavien lausunnonantajien diskursseissa saamelaisuuden ensisijaisena perusteena pidetään polveutumista, erityisesti niistä saamelaisista, jotka ovat asuttaneet Suomen valtion aluetta ennen muita saamelaisryhmiä. Saamelaiskäräjät näyttäytyy heidän lausunnoissaan suljettuna valtayhteisönä, joka jättää osan saamelaisista saamelaiskäräjien vaaliluettelon ulkopuolelle. Näiden lappalaispykälää kannattavien lausunnonantajien diskursseissa korostuu itseidentifikaatio.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29771]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Aikapaikka - kulttuurimytologinen suhteellisuus : case saamelaisrummut
Suuronen, Anni (2019)Tämä tutkielma käsittelee saamelaisen alkuperäiskansan uskonnollista mytologiaa 1600-1700-luvuilla kristillisen lähetyksen yhteydessä kerättyjen rumpujen sekä niihin liittyvien kirjallisten lähteiden tutkimuksen ... -
Kolonialismin kertomuksesta saamelaisten moniäänisiin historioihin
Ahvenjärvi, Kaisa (Kulttuurintutkimuksen seura, 2024) -
Päivitettyä perinnettä : saamelaisen nykyrunouden saamelaiskuvastoja
Ahvenjärvi, Kaisa (University of Jyväskylä, 2017)This doctoral dissertation investigates the imagery of Sáminess in contemporary Sámi poetry. The research material of the study consists of poetry collections published in North Sámi and Norwegian by eight Sámi authors: ... -
Livđe - inarinsaamelainen musiikkiperinne elpymisprosessissa
Lampela, Eeva (2016)Tutkimusaiheeni oli inarinsaamelainen musiikkiperinne, livðe. Inarinsaamelaista musiikkiperinnettä on syytä tutkia, sillä se on vasta hiljattain pelastettu arkistojen kätköistä takaisin elävän perinteen piiriin. Livðe oli ... -
Saamelaisuuden diskursiivinen rakentaminen Suomen saamelaiskäräjien lausuntoteksteissä
Nerg, Lari (2017)Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastelen sitä, miten saamelaisuuden käsitettä rakennetaan diskursiivisesti Suomen saamelaiskäräjien vuosien 2014–2016 välillä julkaisemissa poliittisissa lausuntoteksteissä. Käyttämäni ...