Oppilaiden temperamentin yhteys opettaja-oppilassuhteen lämpimyyteen ja ristiriitoihin

Abstract

Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena oli selvittää liikunnanopettajan sekä seitsemäsluokkalaisten temperamenttipiirteiden voimakkuuksia, opettaja-oppilassuhteen lämpimyyttä ja ristiriitoja sekä temperamentin yhteyttä opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen. Lisäksi tutkittiin, onko tyttöjen ja poikien välillä eroa temperamenttipiirteissä ja opettaja-oppilassuhteen lämpimyydessä ja ristiriidoissa. Tutkimuksen kohdejoukkona olivat keskisuomalaiset seitsemäsluokkalaiset oppilaat sekä heidän liikunnanopettajansa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 34 oppilasta (19 tyttöä, 14 poikaa ja yksi muun sukupuolinen) ja he kaikki saivat kyselylomakkeen vastausten perusteella heille laaditut yksilölliset temperamenttiprofiilit. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2019.

Tutkimuksessa oppilaiden temperamenttia tarkasteltiin suomenkielisellä 9–16-vuotiaille tarkoite-tulla The Early Adolescent Temperament Questionnaire – Revised (EATQ-R) -mittarilla (Ellis & Rothbart 2001a). Tuloksia analysoitiin Mann-Whitneyn U-testillä. Opettajan temperamenttipiirteitä puolestaan selvitettiin temperamentin itsearvointiin tarkoitetulla The Adult Temperament Questionnaire short form (ATQ-SF) -mittarilla (Evans & Rothbart 2007a). Lisäksi opettaja arvioi opettaja-oppilassuhteidensa lämpimyyttä ja ristiriitoja Piantan (2001) Student Teacher Rating Scale short form (STRS-SF) -mittarilla. Temperamentin yhteyttä opettajan ja oppilaan väliseen suhteeseen analysoitiin Pearsonin korrelaatiokertoimilla. Lisäksi ryhmien (lämpimin, vähiten lämmin, ristiriitaisin ja vähiten ristiriitainen opettaja-oppilassuhde) välisiä temperamenttieroja tarkasteltiin Mann-Whitneyn U-testillä. Myös opettajan temperamenttipiirteitä vertailtiin em. ryhmien temperamenttipiirteisiin.

Tulokset osoittivat, että oppilaiden temperamenttipiirteistä korkeimpia arvoja saivat läheisyys (ty-töt ka=4,22, pojat ka=3,40) ja tarkkaavaisuus (tytöt ka=3,61, pojat ka=3,49). Alhaisimmat arvot puolestaan saivat aggressiivisuus (tytöt ka=2,02, pojat ka=1,96) ja ujous (tytöt ka=2,53, pojat ka=1,83). Tuloksien mukaan tytöt arvioivat läheisyyden (p=0,004) ja toiminnanhallinnan (p=0,029) korkeammaksi poikiin verrattuna. Opettajan temperamenttipiirteistä voimakkaimpia olivat myönteisten tunteiden kokeminen (ka=6,50) ja sosiaalisuus (ka=6.00). Opettaja arvioi suhteensa poikiin ristiriitaisemmaksi tyttöihin verrattuna (p=0,017). Tutkittaessa oppilaiden temperamentin yhteyttä opettajan ja oppilaan välisen suhteen laatuun, havaittiin, että toiminnanhallinta korreloi negatiivisesti (r=-0,35, p=0,043) ristiriitaisuuden kanssa. Tytöillä temperamenttipiirteistä jännityshakuisuus (r=0,46, p=0,049) ja läheisyys (r=0,57, p=0,011) olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä lämpimään opettaja-oppilassuhteeseen. Pojilla puolestaan temperamenttipiirteistä pelko (r=0,58, p=0,031) korreloi positiivisesti ja superfaktori ulospäin suuntautuneisuus (r=-0,58, p=0,029) negatiivisesti lämpimään opettaja-oppilassuhteeseen. Vertailtaessa lämpimimmän ja vähiten lämpimän suhteen oppilaiden temperamenttipiirteitä havaittiin, että ryhmien välillä oli tilastollisesti merkitsevä ero läheisyydessä (p=0,046). Ristiriitaisimman ja vähiten ristiriitaisen suhteen ryhmien välillä puolestaan oli tilastollisesti merkitsevä ero toiminnanhallinnassa (p=0,046) ja aggressiivisuudessa (p=0,027). Tutkimukseen perustuen voidaan suositella, että tulevaisuudessa temperamentti huomioitaisiin paremmin opettajien koulutuksessa, jotta he oppisivat tunnistamaan paremmin oppilaiden temperamenttipiirteitä ja huomioimaan täten oppilaiden yksilölliset tarpeet opetuksessaan.

The aim of this master thesis was to examine the magnitude of temperament traits of physical education teacher and the seventh-grade students, the closeness and conflicts in teacher-child relationship and the associations between the temperament and the teacher-child relationship. Furthermore, the closeness and conflicts were also examined together with the temperament traits of girls and boys to investigate potential sex differences. The participants of this study included the seventh-grade students from Central Finland and their physical education teacher. The study consisted of 34 students (19 girls, 14 boys and one transgender), and all of them were given an individual temperament profile based on the answers of a questionnaire. The data of the questionnaire survey was collected in the spring of 2019. In this study, students their temperament traits were examined using a Finnish version of the Early Adolescent Temperament Questionnaire-Revised (EATQ-R) survey (Ellis & Rothbart 2001a), which is intended for 9–16 years old. The results were analysed using Mann-Whitney U-test. In turn, the temperament traits of the teacher were examined using the Adult Temperament Questionnaire-short form (ATQ-SF) survey, which is intended for self-assessment (Evans & Rothbart 2007a). In addition, the teacher graded her teacher-child relationship’s closeness and conflicts with Pianta’s (2001) Student Teacher Rating Scale-short form (STRS-SF). The temperament associations in the teacher-child relationship were analysed with the Pearson’s correlation coefficient. In addition, the differences between the groups (the closest, the least close, the most conflict containing, and the least conflict containing teacher-child relationship) were examined with the Mann-Whitney U-test. Additionally, the teacher’s temperament traits were compared to the above-mentioned groups’ temperament traits. The results showed that the temperament traits affiliation (girls mean=4.22, boys mean=3.40) and attention (girls mean=3.61, boys mean=3.49) were found the highest for the students. In turn, the lowest values were scored for aggression (girls mean=2.02, boys mean=1.96) and shyness (girls mean=2.53, boys mean=1.83). The results showed, that the girls scored higher for the traits affiliation (p=0.004) and activation control (p=0.029) compared to the boys. The strongest temperament traits of the teacher were scored for the positive affect (mean=6.50) and sociability (mean=6.00). Teacher graded her relationship with boys more conflicted compared to the girls (p=0.017). When comparing the students’ temperament associations to the teacher-child relationship quality, it was found that the activation control correlated negatively with conflicts (r=-0.35, p=0.043). For the girls’ temperament traits, high intensity pleasure/surgency (r=0.46, p=0.049) and affiliation (r=0.57, p=0.011) both correlated statistically significant to the close teacher-child relationship. In contrast, fot the boys’ temperament traits, fear (r=0.58, p=0.031) correlated positively and superfactor surgency (r=-0.58, p=0.029) negatively to the close teacher-child relationship. When comparing the closest and the least close relationships of the students’ temperament traits, a statistically significant difference in affiliation was found (p=0.046). Furthermore, there was also statistically significant difference between the most conflicted and the least conflicted teacher-child relationship for activation control (p=0.046) and aggression (p=0.027). Based on this study, it is recommended that educational teachers increase their attention to student temperaments so that they learn to recognize their traits and use that to taking into account the students individual needs in their teaching.