Riesa vai hyötyeläin? : kyydiskursseja blogeissa, lehtiartikkeleissa ja niiden kommenteissa sekä valtiopäivillä
Suomi on Euroopan ainoa maa, jossa kyytä ei ole rauhoitettu. Kyykannat ovat voimakkaasti taantuneet, ja kyyllä on tärkeä paikkansa ekosysteemissä. Joka kevät ja kesä yleinen kyykammo nousee mediassa pintaan. Tutkimukseni tehtävänä on selvittää, kuinka kyystä (Vipera berus) puhutaan lehtiartikkeleissa, blogeissa ja niiden kommenteissa sekä valtiopäivillä. Tutkimuskysymykseni ovat: Miten kyystä puhutaan blogeissa, artikkeleissa ja niiden kommenttikentissä netissä? Millaisia diskursseja puheenvuorot edustavat? Miksi varsin harmitonta eläintä pelätään? Vieläkö sitä enimmäkseen pelätään, vai esiintyykö muitakin suhtautumistapoja?
Käärmeitä on maailmalla tutkittu biologian, psykologian ja lääketieteen aloilla sekä monitieteisissä hankkeissa. Käärmeisiin liittyviä asenteita on tutkittu eniten maissa, joissa myrkyllisiin käärmeisiin liittyy huomattavia riskejä. Suomessa kyytä on tutkittu biologiassa ja folkloristiikassa. Ihmisen rinnakkaiseloa karhun, suden ja hirven kanssa on tarkasteltu useissa tutkimuksissa, mutta tämä lienee ensimmäinen tutkimus kyyn ja ihmisen suhteesta.
Tutkimuksen aineisto käsittää toimenpidealoitteen, lakialoitteen ja 10 puheenvuoroa valtiopäivien lähetekeskustelussa sekä 18 sanoma- ja aikakauslehtiartikkelia, yhden kolumnin, kolme blogikirjoitusta ja 570 teksteihin liittyvää lukijan kommenttia internetissä. Vanhin artikkeli on vuodelta 2002, toimenpidealoite on samalta vuodelta, lakialoite on vuodelta 2010, muu aineisto on vuosilta 2012–2013 ja 2016–2018. Tutkimuksen menetelmä on diskurssianalyysi. Hyödynnän tarkastelussani eläintutkimuksen, eläintieteen, folkloristiikan ja ympäristösosiologian tutkimusta ja teoriaa.
Olen identifioinut ja luokitellut aineistoni diskursseja ensisijaisesti suhteessa esimoderniin myyttiseen ajatteluun, moderniin hallintamentaliteettiin, jälkimoderniin epävarmuuteen ja modernin arvojen kriisiytymiseen. Löysin aineistostani esimoderneja, moderneja ja jälkimoderneja diskursiivisia kerrostumia. Esimoderneja diskursseja ovat Käärme paratiisissa ja Anomalia, moderneja diskursseja ovat Darwinismi ja Neuvoteltava diskurssi, jälki- tai postmoderneja diskursseja puolestaan ovat Luontokeskeinen, estetisoiva diskurssi sekä Misantrooppinen diskurssi.
Tutkimukseni tulokset viittaavat siihen, että kyyhyn suhtaudutaan osin ristiriitaisesti ja se jakaa voimakkaasti ihmisten mielipiteitä. Sitä ihaillaan ja halutaan suojella, sitä suvaitaan pelosta huolimatta mutta sitä myös vihataan ja vainotaan. Huolimatta modernisaatiokehityksestä arkaaiset, myyttiset ainekset ovat säilyneet diskursseissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
License
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Houkuttelevuuden ja yhteisöllisyyden rakentuminen kirjagrammaajien kirja-arviojulkaisuissa ja niiden kommenteissa Instagramissa
Lehtola, Eveliina (2024)Tässä tutkielmassa tarkastellaan kirjagrammaajien käyttämiä multimodaalisia houkuttelun keinoja heidän kirja-arviojulkaisujensa alkuvaikutelmissa sekä näihin kirja-arviojulkaisuihin tulleiden kommenttien rakentamaa ... -
"Ennen aikaan turvaan lähetettiin ensin naiset ja lapset" : kriittinen diskurssianalyysi pakolaismiehiin ja pakolaisnaisiin suhtautumisesta Helsingin Sanomien kommenteissa
Holappa, Anni (2022)Pakolaisuus koskettaa noin 84 miljoonaa ihmistä maailmanlaajuisesti. Viime vuosina maailman pakolaiskriisit ovat koskettaneet myös suomalaisia, ensin vuoden 2015 pakolaiskriisin aikana, sitten Afganistanin ja Ukrainan ... -
Sateen ropinaa ja sivukujia : paikan rakentuminen kävelyvideoiden kommenteissa
Salo, Kirsi (2022)Tutkielma esittelee YouTube-alustan kävelyvideoita ilmiönä sekä tarkastelee paikan rakentumista videoiden kommenttiosioissa perusmuotoisen diskurssianalyysin avulla. Millainen on kansainvälisen katsojajoukon Pariisi, ... -
Johtajat ja naisjohtajat : diskurssianalyysi suomalaisten pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien mediakuvista ja niiden sukupuolirepresentaatioista
Niemi, Anna (2020)Tämän pro gradun tarkoituksena on talousjulkaisuista kerättyjen artikkelien avulla selvittää, millaisia representaatioita johtajat saavat kirjoitetussa mediassa käsiteltäessä heidän sukupuoltaan. Tarkoitus on aineiston ... -
Merkityksenannon muutokset perheterapiassa : uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten oireille annetut merkitykset ja niiden yhteys perheen vuorovaikutussysteemiin
Happonen, Jenni; Keski-Petäjä, Hanna (2022)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tarkastella uhmakkuus- ja käytöshäiriödiagnoosin saaneiden lasten oireille annettuja merkityksiä perheterapiassa, ja näiden merkityksenantojen yhteyttä perheenjäsenten väliseen ...