dc.contributor.advisor | Perälä-Littunen, Satu | |
dc.contributor.author | Kaartinen, Elisa | |
dc.date.accessioned | 2019-09-11T06:41:58Z | |
dc.date.available | 2019-09-11T06:41:58Z | |
dc.date.issued | 2019 | |
dc.identifier.uri | https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65477 | |
dc.description.abstract | Tässä tutkimuksessa tarkastelen sitä, millaisia merkityksiä aineenopettajaopiskelijat liittävät sukupuolten tasa-arvoon ja feminismiin ja mitkä feminismiin liitetyt merkitykset näyttäytyvät hyväksyttyinä ja mitkä eivät. Tutkimustehtävän kautta pohdin sitä, miksi feminismistä puhuminen koetaan vaikeaksi. Tutkimuksen konteksti on koulumaailmassa, jossa tulevien aineenopettajien tehtävänä on peruskoulunopetussuunnitelman (2014) mukaan edistää sukupuolten tasa-arvoa.
Tutkimuksen aineisto kerättiin Jyväskylän yliopiston aineenopettajaopiskelijoilta kirjallisen oppimistehtävän muodossa. Kyseessä on laadullinen tapaustutkimus, jossa on diskursiivisen tutkimuksen piirteitä. Aineiston analysointi toteutettiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla ja diskursiivisella tutkimusotteella.
Tutkimustulokset osoittivat, että aineenopettajaopiskelijoiden kirjoituksissa eli monenlaisia merkityksiä erityisesti sukupuolten tasa-arvosta. Merkitykset erosivat toisistaan muun muassa sen suhteen, nähtiinkö sukupuolten tasa-arvo jo toteutuneena vai ei. Myös feminismille annetut merkitykset vaihtelivat: feminismi nähtiin niin tasa-arvon edistämisen välineenä kuin esteenä tasa-arvotyölle. Kaiken kaikkiaan kirjoitukset feminismistä ja sukupuolten tasa-arvosta keskittyivät miesten ja naisten tasa-arvosta puhumiseen ja opiskelijat toivoivat, että sukupuolten tasa-arvosta puhuminen voitaisiin laajentaa vain tasa-arvosta tai yhdenvertaisuudesta puhumiseen.
Tutkimuksen johtopäätöksinä voidaan esittää, miten tasa-arvokäsitteestä elää monenlaisia uskomuksia ja aihe on monelle melko vieras. Tästä seuraa se, että tasa-arvoasioista puhutaan yksinkertaistamisen ja mahdollisimman ympäripyörein käsittein – jokaisen on oltava tasa-arvosta puhuttaessa keskiössä. Tämä voi kuitenkin johtaa siihen, että tasa-arvosta puhuttaessa luodaan melko yksipuolista kuvaa, koska olemassa olevista eroista ei osata tai haluta puhua. Tutkimuksen pohjalta ehdotetaan, että opettajan pedagogisiin opintoihin olisi hyvä sisällyttää sukupuolten tasa-arvon käsittelemistä tuoden esille sen kompleksisuus ja monitulkintaisuus, jotta tulevassa työssään aineenopettajat eivät jää omien ennakkoluulojensa ja uskomustensa varaan edistäessään työssään sukupuolten tasa-arvoa ja käydessään aiheesta keskusteluja luokkahuoneessa. | fi |
dc.format.extent | 100 | |
dc.format.mimetype | application/pdf | |
dc.language.iso | fi | |
dc.rights | In Copyright | en |
dc.subject.other | sukupuolten tasa-arvo | |
dc.title | Aineenopettajaopiskelijoiden antamia merkityksiä feminismille ja sukupuolten tasa-arvolle : miksi feminismistä on vaikea puhua? | |
dc.type | master thesis | |
dc.identifier.urn | URN:NBN:fi:jyu-201909114096 | |
dc.type.ontasot | Pro gradu -tutkielma | fi |
dc.type.ontasot | Master’s thesis | en |
dc.contributor.tiedekunta | Kasvatustieteiden ja psykologian tiedekunta | fi |
dc.contributor.tiedekunta | Faculty of Education and Psychology | en |
dc.contributor.laitos | Kasvatustieteiden laitos | fi |
dc.contributor.laitos | Department of Education | en |
dc.contributor.yliopisto | Jyväskylän yliopisto | fi |
dc.contributor.yliopisto | University of Jyväskylä | en |
dc.contributor.oppiaine | Kasvatustiede | fi |
dc.contributor.oppiaine | Education | en |
dc.type.coar | http://purl.org/coar/resource_type/c_bdcc | |
dc.type.publication | masterThesis | |
dc.contributor.oppiainekoodi | 102 | |
dc.subject.yso | merkitykset (semantiikka) | |
dc.subject.yso | koulutus | |
dc.subject.yso | aineenopettajat | |
dc.subject.yso | feminismi | |
dc.subject.yso | sukupuoli | |
dc.subject.yso | opiskelijat | |
dc.subject.yso | tasa-arvo | |
dc.subject.yso | opettajat | |
dc.format.content | fulltext | |
dc.rights.url | https://rightsstatements.org/page/InC/1.0/ | |
dc.type.okm | G2 | |