Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.authorKeränen, Tuula
dc.date.accessioned2019-09-09T05:06:51Z
dc.date.available2019-09-09T05:06:51Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/65454
dc.description.abstractTutkielmassa selvitetään, miten suomea vieraana kielenä opiskelevat käyttävät moduksia kirjoitelmissaan. Modukset ovat yksi keino ilmaista modaalisuutta eli esimerkiksi puhujan suhtautumista, asennetta, arvioita tai toiveita. Modaalisuutta ja modaaliverbejä on tutkittu aiemminkin suomen kielen maisterintutkielmissa, mutta pelkästään moduksiin keskittyvää tutkimusta ei ole tehty. Kysymystä lähestytään Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) löytyvien modusten avulla. Tarkemmat tutkimuskysymykset reflektoivat tutkimuksessa päämetodina käy- tettyä DEMfad-mallia, jolla kuvataan valitun kielenpiirteen kehittymistä sen tarkempien osapiirteiden kautta. Oppijat ovat harjaantuneempia sekä modusten muodostamisessa että niiden semanttisessa käytössä taitotasoilla edettäessä. Konditionaali ja imperatiivi ovat helpoimmat modukset ottaa käyttöön. Erityisesti konditionaalin käyttökenttä laajenee taitotasoilla edettäessä, mutta konditionaalin muodostuksessa on kuitenkin ongelmia vielä B1 ja B2 -taitotasoilla. Potentiaali on moduksista harvinaisin ja haastavin. Sen täydellistä semanttista käyttöä ei hallita vielä korkeimmillakaan taitotasoilla. Aineistosta nousi myös esille kiinnostava sivuhuomio fraasi- ja rakennehakuisuuden osalta imperatiivissa. Imperatiivia käytetään ikään kuin huomaamatta osana fraaseja ja muita vakiintuneita rakenteita. Tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole ehdottoman tarkkoja, johtuen aineiston erilaisista haasteista. Näihin kuuluivat annotaatiovirheet ja vähäiset osumamäärät erityisesti potentiaalissa ja imperatiivissa, mutta myös yleisesti taitotasoilla A1 ja C2. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että modusten suhteellinen frekvenssi yleensä kasvaa ja modusten semanttinen käyttökenttä laajenee taitotasoilla etenemisen myötä. Tutkimus nosti esille tarpeen ICLFI-aineiston annotaation korjaamisesta ainakin modusten osalta. Tutkimus myös motivoi useita jatkotutkimusmahdollisuuksia moduksiin liittyen. Näennäisesti jopa yksinkertaiselta vaikuttava modusten aihealue pitää sisällään lukuisia kiinnostavia jatkokysymyksiä muun muassa muiden modaalisuuden keinojen ja modusten suhteesta oppijan kielessä.fi
dc.format.extent79
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othermodukset
dc.subject.othersuomi vieraana kielenä
dc.titleModukset suomea vieraana kielenä opiskelevien teksteissä
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201909094053
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosKieli- ja viestintätieteiden laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Language and Communication Studiesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineSuomen kielifi
dc.contributor.oppiaineFinnishen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi309
dc.subject.ysokonditionaali
dc.subject.ysotapaluokat
dc.subject.ysoimperatiivi
dc.subject.ysomodaalisuus
dc.subject.ysopotentiaali
dc.subject.ysokorpukset
dc.subject.ysoverbit
dc.subject.ysosuomen kieli
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot