Modukset suomea vieraana kielenä opiskelevien teksteissä
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Tutkielmassa selvitetään, miten suomea vieraana kielenä opiskelevat käyttävät moduksia kirjoitelmissaan. Modukset ovat yksi keino ilmaista modaalisuutta eli esimerkiksi puhujan suhtautumista, asennetta, arvioita tai toiveita. Modaalisuutta ja modaaliverbejä on tutkittu aiemminkin
suomen kielen maisterintutkielmissa, mutta pelkästään moduksiin keskittyvää tutkimusta ei ole
tehty. Kysymystä lähestytään Kansainvälisestä oppijansuomen korpuksesta (ICLFI) löytyvien
modusten avulla. Tarkemmat tutkimuskysymykset reflektoivat tutkimuksessa päämetodina käy-
tettyä DEMfad-mallia, jolla kuvataan valitun kielenpiirteen kehittymistä sen tarkempien osapiirteiden kautta.
Oppijat ovat harjaantuneempia sekä modusten muodostamisessa että niiden semanttisessa käytössä taitotasoilla edettäessä. Konditionaali ja imperatiivi ovat helpoimmat modukset ottaa käyttöön. Erityisesti konditionaalin käyttökenttä laajenee taitotasoilla edettäessä, mutta konditionaalin muodostuksessa on kuitenkin ongelmia vielä B1 ja B2 -taitotasoilla. Potentiaali on moduksista harvinaisin ja haastavin. Sen täydellistä semanttista käyttöä ei hallita vielä korkeimmillakaan taitotasoilla. Aineistosta nousi myös esille kiinnostava sivuhuomio fraasi- ja rakennehakuisuuden osalta imperatiivissa. Imperatiivia käytetään ikään kuin huomaamatta osana fraaseja ja
muita vakiintuneita rakenteita.
Tutkimuksesta saadut tulokset eivät ole ehdottoman tarkkoja, johtuen aineiston erilaisista haasteista. Näihin kuuluivat annotaatiovirheet ja vähäiset osumamäärät erityisesti potentiaalissa ja
imperatiivissa, mutta myös yleisesti taitotasoilla A1 ja C2. Tutkimus antoi kuitenkin viitteitä siitä, että modusten suhteellinen frekvenssi yleensä kasvaa ja modusten semanttinen käyttökenttä
laajenee taitotasoilla etenemisen myötä.
Tutkimus nosti esille tarpeen ICLFI-aineiston annotaation korjaamisesta ainakin modusten
osalta. Tutkimus myös motivoi useita jatkotutkimusmahdollisuuksia moduksiin liittyen. Näennäisesti jopa yksinkertaiselta vaikuttava modusten aihealue pitää sisällään lukuisia kiinnostavia
jatkokysymyksiä muun muassa muiden modaalisuuden keinojen ja modusten suhteesta oppijan
kielessä.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29561]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
Velvoitteen ilmaiseminen ja sävyttäminen aikuisten suomenoppijoiden teksteissä
Kekäläinen, Milka (2015)Tutkielmassa selvitetään, millaisia velvoitteen ilmaisemisen ja sävyttämisen keinoja aikuiset suomenoppijat käyttävät kirjoitetuissa viesteissä ja mielipideteksteissä Eurooppalaisen viitekehyksen (EVK 2003) taitotasoilla. ... -
Suomea sukulaisille: Maticsák Sándor & Anna Tarvainen 2002. Finn Nyelv
Laihonen, Petteri (2002)Kirja-arvio Sándor, Maticsák & Tarvainen, Anna : Finn nyelv -
Pintaa syvemmälle : ääneenajattelututkimus suomea toisena kielenään opiskelevien lukiolaisten luetunymmärtämisestä
Viertola, Essi; Kiili, Carita (Soveltavan kielentutkimuksen keskus, Jyväskylän yliopisto; Kielikoulutuspolitiikan verkosto, 2024)Tässä artikkelissa tarkastelemme suomea toisena kielenään opiskelevien lukiolaisten luetunymmärtämistä. Tutkimuksessa kymmenen opiskelijaa luki lyhyitä narratiivisia tekstejä, jotka otimme tanskalaisten tutkijoiden ... -
"Esimerkiksi pissa ei ole mitään kuin Italiassa --" : mielipideilmaukset ja niiden kehittyminen suomenoppijoiden teksteissä
Kajaan, Paula (2012)Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomenoppijoiden mielipiteenilmauksia ja niiden kehittymistä sinä aikana kun oppijoiden kielenkäyttäjän rooli vaihtuu vieraan kielen oppijasta toisen kielen oppijaksi. Mielipiteenilmauksia ... -
"Jos saisin miljoonan" : arvojen peilautuminen nuorten kirjoitelmissa
Räihä, Annukka (2000)