Urheiluseuratoiminnan moninaiset merkitykset : nuorten, vanhempien ja valmentajien yleisurheilusta käyttämät diskurssit

Abstract

Tämän liikunnan yhteiskuntatieteiden pro gradu -tutkielman tavoitteena on selvittää, millaisista erilaisista näkökulmista nuorten kilpaurheilua merkityksellistetään. Tutkimusaiheen taustalla on havainto siitä, miten laajasti lapset ja nuoret tavoittava urheiluseuratoiminta on Suomessa valjastettu useisiin erilaisiin ja välillä ristiriitaisilta kuulostaviin tarkoituksiin. Tutkielmassani tarkastelen, miten nämä erilaiset tavoitteet ja merkitykset näkyvät yläkouluikäisten kilpaurheilevien yleisurheilijoiden, heidän vanhempiensa ja heidän valmentajiensa puheissa. Tarkoituksena on kuvailla sitä, miten nuorisourheilun erilaiset merkitykset näkyvät tutkittavien puheissa ja millaisia eroavaisuuksia ja yhteneväisyyksiä eri tahojen tavoissa merkityksellistää nuorisourheilua on löydettävissä. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä on Risto Honkosen ja Juha Suorannan (1999) nuorten joukkueurheilusta löytämät erilaiset puhetavat. Nämä puhetavat ovat tehovalmennuspuhe, hauskuuspuhe, sosialisaatiopuhe ja terveyspuhe. Tutkimuksen aineisto muodostuu yhdessä yleisurheiluseurassa, Jyväskylän Kenttäurheilijoissa, urheilevien nuorten, heidän vanhempiensa ja heidän valmentajiensa yhteensä kymmenestä puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Aineisto on analysoitu diskurssianalyysin ja sisällönanalyysin metodeja käyttäen. Diskurssianalyyttisen käsitteistön pohjalta nimesin analyysissäni erilaiset nuorisourheilun puhetavat erilaisiksi nuorisourheilun diskursseiksi. Tutkimukseni mukaan nuoret merkityksellistivät urheiluaan ennen kaikkea tehovalmennus- ja hauskuusdiskursseista käsin. Valmentajien puheissa näkyivät suurimmaksi osaksi samat diskurssit kuin heidän valmentamiensa nuorten puheissa, mutta sosialisaatiodiskurssi näkyi valmentajien puheissa enemmän kuin nuorilla. Sen sijaan vanhemmat merkityksellistivät nuorten urheilua muita monipuolisemmin ja heidän vastauksissaan esiintyivät kaikki diskurssit hyvin tasaisesti. Huomattavia eroja esiintyi myös sukupuolten välillä, sillä miespuoliset tutkittavat merkityksellistivät nuorten urheilua enemmän tehovalmennusdiskurssista käsin, kun taas naispuolisilla tutkittavilla diskurssit esiintyivät tasaisemmin. Kaikki tutkittavat kokivat kuitenkin nykyisen toiminnan tukevan heidän urheiluseuratoiminnalle asettamia tavoitteitaan, joten merkittäviä ristiriitoja tavoitteiden välille ei löytynyt. Niin nuoret, vanhemmat kuin valmentajat kokivat nuorisourheilun erilaisten tavoitteiden tukevan toisiaan.