5.-luokkalaisten fyysinen aktiivisuus subjektiivisin ja objektiivisin menetelmin tarkasteltuna
Tämän tutkimuksen tarkoitus on tutkia 5.-luokkalaisten fyysistä aktiivisuutta subjektiivisin sekä objektiivisin menetelmin. Lisäksi tutkimus selvittää subjektiivisten ja objektiivisten mittaustulosten suhdetta toisiinsa.
Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisin menetelmin. Aineisto on kerätty kolmessa eri osassa joulukuun 2017 ja maaliskuun 2018 välillä. Aineistonkeruumenetelminä on käytetty subjektiivisiin menetelmiin kuuluvaa kyselylomaketta sekä objektiivisiin menetelmiin kuuluvaa aktiivisuusranneketta. Ensimmäiset kyselylomakkeet ovat kerätty joulukuussa 2017 ja mittausjakso toteutettiin maaliskuussa 2018. Toisen kerran otos vastasi kyselylomakkeisiin maaliskuussa 2018 mittausjakson jälkeen. Otokseen kuului 43 5.-luokkalaista oppilasta. Aineistoja on analysoitu frekvenssin, keskiarvon sekä hajonnan perusteella.
Tutkimuksen tulos oli, että oppilaiden subjektiivinen kokemus fyysisen aktiivisuuden kertymisestä oli keskimäärin 2-3 h päivässä. Objektiiviset mittaustulokset aktiivisuusrannekkeella näyttivät, että oppilaille kertyy keskimäärin 1h 55min fyysistä aktiivisuutta päivittäin. Fyysinen aktiivisuus jakautui epätasaisesti arkipäivien ja viikonloppujen välillä. Oppilaiden subjektiivisissa kokemuksissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia mittausjakson jälkeen.
Tutkimuksen tulosten perusteella oppilaiden arkipäivät sisältävät riittävästi fyysistä aktiivisuutta. Fyysistä aktiivisuutta tulisi saada lisättyä viikonlopuille ja vapaa-ajalle. Erilaisten teknologioiden mahdollisuutta liikunnan edistäjänä tulee pohtia lisää, sillä suuri syy paikallaan vietettyyn aikaan ovat lasten harrastusten muuttuminen istuvammaksi ja ruudun äärellä tapahtuviksi.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29743]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Fyysisen aktiivisuuden, paikallaanolon ja kestävyyskunnon yhteydet valtimojäykkyyteen ja valtimoiden laajenemiskykyyn : 2 vuoden seurantatutkimus esimurrosikäisillä lapsilla
Korhonen, Marika (2019)Valtimojäykkyys ja endoteelin toimintahäiriö ovat ateroskleroosin varhaisia merkkejä, joiden kehittyminen saattaa alkaa jo lapsuudessa. Riittävä fyysinen aktiivisuus sekä hyvä kestävyyskunto ovat hyvään ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteys unen kestoon ja laatuun suomalaisilla lapsilla ja nuorilla
Kilkki, Juho; Kilpeläinen, Noora (2017)Tutkielman tarkoituksena oli selvittää fyysisen aktiivisuuden yhteyttä unen kestoon ja unen laadun mittareihin 5.-, 7.- ja 9.-luokkalaisilla. Unen laadun mittareita olivat koettu aamuväsymys, nukkumisvaikeudet ja unilääkkeiden ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteys akateemiseen suorituskykyyn
Gerovoi, Samuel (2022)Lasten ja nuorten keskuudessa yhä harvempi saavuttaa päivittäisen liikuntasuosituksen minimirajan. Fyysinen aktiivisuus vähenee lasten varttuessa ja yhä nuoremmat lapset viettävät kasvavissa määrin aikaa ruudun ääressä ... -
Fyysisen aktiivisuuden yhteys lasten ja nuorten mielenterveyteen
Kiviniemi, Aleksi (2024)Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus on vähentynyt merkittävästi 2000-luvulla. Useimmat lapset ja nuoret kerryttävät päivittäin vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin heidän ikänsä suositukset edellyttäisivät. Samalla ... -
Vähentääkö älypuhelimen käyttö liikunnan määrää? : älypuhelimen käytön ja fyysisen aktiivisuuden yhteys lukioikäisillä
Lahti, Joel; Pietilä, Janne (2020)Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää suomalaisten lukiolaisten fyysistä aktiivisuutta, älypuhelimen käyttöä ja näiden välistä yhteyttä. Tutkielman kohteena olivat neljän Keski-Suomen lukion opiskelijat. ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.