Tämä tutkimus käsittelee monikielisten henkilöiden kokemuksia epäintentionaalisista kielivalinnoista eli tilanteita, joissa monikieliset ovat puhuneet eri kieltä kuin tarkoittivat. Tutkimuksessa pyrin selvittämään monikielisten henkilöiden kokemuksien avulla, mitkä syyt aiheuttavat tilanteeseen kuulumattoman kielen aktivoitumisen ja päätymisen puheeseen. Perehdyn myös siihen, miten eri kielten epäintentionaalista käyttämistä ilmenee ja millaisia tulkintoja nämä tilanteet saavat. Tutkimuskysymykseni ovat: 1) Miten epäintentionaaliset kielivalinnat ilmenevät puheessa? 2) Millaisten seikkojen voidaan nähdä vaikuttavan epäintentionaalisten kielivalintojen syntymiseen? ja 3) Millaisia tulkintoja epäintentionaaliset kielivalinnat saavat eri tilanteissa?
Tutkimukseni teoreettinen viitekehys sijoittuu kielitieteen ja psykologian yhteiselle raja-alueelle, psykolingvistiikkaan, joka on ihmisen kielellistä käyttäytymistä käsittelevä monialainen tieteenala. Monikielisyyden tutkimuksessa on tutki
ttu paljon sitä, kuinka kielet pidetään toisistaan erillään ja valitaan tilanteeseen sopiva kieli tai miten kielen vaihtaminen toiseen tapahtuu. Epäintentionaalisista kielivalinnoista, niiden syistä ja sosiaalisista vaikutuksista ei juuri ole aikaisempaa suomenkielistä tutkimusta – tietääkseni vastaavanlaista tutkimusta ei ole tehty englannin kielellä. Tutkimus valaisee, millaisessa suhteessa kielelliset prosessit ovat sosiaaliseen ympäristöön ja millainen vuorovaikutus näiden välillä vallitsee epäintentionaalisten kielivalintojen suhteen. Keräsin tutkimuksen aineiston sähköisellä kyselyllä, johon vastasi yhteensä 58 monikielistä aikuista henkilöä. Monikielisyydellä viittaan kahden tai useamman kielen osaamiseen ja käyttämiseen kielten taitotasosta riippumatta. 47 vastaajalla ensiksi omaksuttu kieli oli suomi ja 6 vastaajaa oli simultaanisti kaksikielisiä (kaikilla toinen ensikielistä oli suomi). 4 vastaajalla ensiksi omaksuttu kieli oli muu kuin suomi. Analysoin aineiston pääsääntöisesti aineistolähtöisen sisällönanalyysin keinoin, mutta analyysi oli osittain myös teoriaohjaavaa.
Epäintentionaaliset kielivalinnat ovat yleisiä monikielisten henkilöiden ja heidän läheistensä arjessa. Tilanteiden koettu muodollisuus vaikuttaa epäintentionaalisten kielivalintojen ilmenemiseen, ja epäintentionaalisia kielivalintoja ilmenee sekä yksi- että monikielisissä ympäristöissä. Epäintentionaalisten kielivalintojen syyt olivat monitahoisia ja useimmiten päällekkäisiä. Erilaiset kognitiiviset tekijät, virittäytyminen, tottumus, tunnetilat, aiheet tai nopea vaihtaminen kielestä toiseen aiheuttivat usein sen, että puheeseen päätyi eri kieli kuin puhuja tarkoitti. Myös automaattinen reagoiminen, koodin vaihtaminen tai kielten dominanssi ja samankaltaisuus laukaisivat epäintentionaalisia kielivalintoja. Kielet saattoivat vaihtua toisiksi lausumien välillä, tai ne sekoittuivat sanaston, lauserakenteiden ja ääntämisen tasolla. Epäintentionaalisiin kielivalintoihin suhtauduttiin usein positiivisesti silloin, jos tilanne oli epämuodollinen. Puhujat saattoivat kuitenkin joskus hämmentyä kielen vaihtumisesta, ja se saatettiin kokea myös ärsyttäväksi. Muut henkilöt suhtautuivat yllättävään kielen vaihtumiseen positiivisesti, jos ilmiö oli heille tuttu. Vastaavasti hämmennystä ja suuttumusta esiintyi niissä tilanteissa, joissa kuulija ei ymmärtänyt syitä kielen yllättävän vaihtumisen taustalla. Toivon tutkimukseni inspiroivan muita tutkijoita huomioimaan entistä enemmän myös kielenkäyttäjien kokemuksia psykolingvistisissä tutkimuksissa ja ennen kaikkea kannustavan monitieteiseen tutkimusotteeseen monikielisen kielellisen prosessoinnin tutkimuksessa.
...
