Kahden kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot
Tekijät
Päivämäärä
2016Hämäläinen Riina. 2016. Kahden kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot. Liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma. Liikuntakasvatuksen laitos, Jyväskylän yliopisto, 65s, 6 liitettä.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, minkälaiset ovat 4–6 -vuotiaiden lasten motoriset perustaidot. Tutkimuksessa haluttiin selvittää myös, miten kahden eri kaupungin päiväkotilasten motoriset perustaidot eroavat toisistaan. Samalla vertailtiin eri-ikäisten lasten välisiä eroja, sekä tyttöjen ja poikien välisiä eroja motorisissa perustaidoissa. Lisäksi haluttiin tarkastella miten hyvin päiväkotilapset hallitsevat motoriset perustaidot. Tutkimuksen koehenkilöinä olivat 4–6-vuotiaat päiväkotilapset kahden eri kaupungin päiväkodeista. Mittaukset tehtiin syyskuussa 2014. Lapset valittiin tutkimukseen osallistuvista päiväkodeista vanhempien kirjallisen suostumuksen mukaan. Kokonaisuudessaan tutkimusaineistoon kuului 96 lasta, joista 30 oli poikia ja 66 tyttöjä. Tutkimuksessa motoristen taitojen mittaamiseen käytettiin Dale A. Ulrichin Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3) testiä. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin SPSS Statistics 22.0-ohjelmalla (IBM, Yhdysvallat).
Eri kaupungeissa asuvien lasten motorisissa perustaidoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Ikäluokittaista vertailua varten lapset jaettiin 4–5 -, ja 6 -vuotiaiden ryhmiin. Ikävertailussa todettiin merkitsevä yhteys motoristen taitojen ja lapsen iän välillä. Sukupuolivertailussa pojat saivat merkitsevästi tyttöjä paremmat pisteet välineenkäsittelytaidoista. Liikkumistaidoissa ei ollut sukupuolten välillä tilastollisesti merkitsevää eroa. Lasten motoristen taitojen hallintaa tarkasteltiin laskemalla onnistuneiden suoritusten prosentuaalinen osuus aineistosta. Prosentuaalisesti korkeinta taidon hallintaa lapset osoittivat liikkumistaidoista juoksussa, tasaponnistuksessa ja sivulaukassa. Välineenkäsittelytaidoista prosentuaalisesti parasta taitojen hallintaa oli sivumailalyönnissä ja kämmenlyönnissä sekä alakauttaheitossa. Prosenttiluvut taitojen hallinnassa eivät olleen korkeita, sillä taitojen kehitys on 4–6-vuotiailla vielä alkuvaiheessa. Keskimäärin parasta taidon hallintaa lapset osoittivat juoksussa. Motoristen taitojen hallintaa selvitettiin tarkemmin seuraamalla TGMD–3 -testin laadullisten kriteerien täyttymistä. Tarkastelun perusteella voitiin todeta, mitkä liikkeiden laadulliset osa-alueet ovat haastavia kussakin ikäluokassa ja toisaalta, mitkä osa-alueet lapset hallitsivat jo suhteellisen hyvin. Liikkumistaidoissa esimerkiksi käsien ja jalkojen vuoroittainen, lähes yhtäaikainen liike osoittautuivat haastaviksi. Välineenkäsittelytaitojen hallinnassa haastavaa oli esimerkiksi kiinniotossa pallon vangitseminen pelkästään käsillä, ei käsivarsien avulla. Potkussa lapsille haastavaa oli pallon potkaiseminen rinta- tai sisäteräpotkulla, ei kärkipotkuna.
Erot olisivat mahdollisesti kasvaneet tilastollisesti merkitseviksi, jos tutkimuksen otos olisi suurempi. Tällöin voitaisiin pohtia esimerkiksi, millaista järjestetty liikunta päiväkodeissa on ollut. Tutkimuksen tuloksista saadaan kuitenkin siihen osallistuneille päiväkodeille hyödyllistä tietoa. Vuosina 2014–2015 koottua TGMD-3 -aineistoa voidaan hyödyntää esimerkiksi verrattaessa mahdollisia muutoksia päiväkotilasten motorisessa perustaitotasossa pidemmällä aikavälillä.
...
Hämäläinen Riina. 2016. Fundamental motor skills of preschool children in two towns. Master’s thesis in physical education. The Faculty of Physical Education, University of Jyväskylä, 65s., 6 appendices.
The purpose of this study was to find out how are fundamental motor skills (FMS) of children aged 4–6 years. In this study the purpose was also to discover if there are differences in motor skills of preschool children living in small and big town environment. Study also compares the variances in FMS of children in different ages and differences between boys and girls. In addition, purpose of the study was also to find out, what children’s level of mastery in FMS. The participants of this study were 4–6-years old preschool children from two towns. Altogether 96 children, 30 boys and 66 girls were tested in FMS. The data was collected in autumn 2014. Children were chosen to the research from the day care centers by an agreement from a parent. Children were tested with Dale A. Ulrich’s Test of Gross Motor Development Third Edition (TGMD–3). Data was analyzed statistically with SPSS Statistics 22.0-program (IBM, United States).
There were no statistically significant differences in FMS between the towns. In order to find out the differences in FMS, children were divided to age-groups of 4–5 -, and 6 -years. A significant connection between FMS and child’s age was displayed in the test results. In the comparison of sexes, boys got significantly higher scores in the object control subtest than girls. There were no statistically significant differences between boys and girl in the results of locomotor subtest. According to the percentages of children demonstrating mastery on TGMD-3 subtest skills, 4–6- years old children’s level of mastery in FMS is not very high, because the development of FMS is in early stage. Fulfilling of TGMD-3 -test qualitative movement criteria was assessed by examining the percentages of successful executions. Some movement criteria proved to be more than challenging for preschool children. In locomotor skills most challenging criteria proved to be the opposite movement of feet and hands. In object control skills preschool children showed lowest mastery for example in the catch, here catching the ball only with hands and without using arms was challenging. Also kicking the ball with inner blade proved to be challenging.
The differences could have been significant with a bigger data, when examining the quality of physical education in preschools could have been interesting. The results provide useful information for the preschools that participated in this study. TGMD-3 data that is collected in 2014-2015 can be used in the future for comparing the possible long-term changes in FMS of preschool children.
...
Asiasanat
Metadata
Näytä kaikki kuvailutiedotKokoelmat
- Pro gradu -tutkielmat [29740]
Lisenssi
Samankaltainen aineisto
Näytetään aineistoja, joilla on samankaltainen nimeke tai asiasanat.
-
Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin
Nevalainen, Kaisa (2017)TIIVISTELMÄ Nevalainen, Kaisa. 2017. Päiväkotien liikuntaolosuhteet ja niiden yhteyksiä lasten motorisiin perustaitoihin. Liikuntatieteellinen tiedekunta, Jyväskylän yliopisto, liikuntapedagogiikan pro gradu –tutkielma, ... -
Päiväkotilasten temperamentti ja motoriset perustaidot sekä niiden väliset yhteydet
Haunia, Ella (2019)Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää 3–7-vuotiaiden Taitavat tenavat -tutkimukseen osallistuneiden päiväkotilasten temperamenttipiirteitä ja motoristen perustaitojen tasoa. Tarkoituksena oli myös selvittää, onko ... -
Fyysisen aktiivisuuden määrän yhteys nelivuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Aunio, Elmi (2021)Pienillä lapsilla fyysisen aktiivisuuden on todettu olevan tärkeä tekijä motoristen taitojen kehityksessä ja näiden tekijöiden välistä yhteyttä on tutkittu kohtalaisen vähän alle kouluikäisillä lapsilla. Tämän tutkielman ... -
"Odotitko sinä minua?" : ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin
Joro, Annemari; Liukkonen, Sirpa (2016)TIIVISTELMÄ Liukkonen, Sirpa ja Joro, Annemari 2016. ”Odotitko sinä minua?” Ekaluokkalaisten motoristen perustaitojen kehittäminen ja sosiaalisten taitojen tukeminen liikuntaintervention keinoin. Liikuntakasvatuksen ... -
Kodin fyysisen ympäristön yhteys 5–7-vuotiaiden lasten motorisiin taitoihin
Tuomi, Tanja; Näppilä, Jarkko (2019)Motoristen perustaitojen kehittäminen nähdään tärkeänä tekijänä varhaisvuosien liikunnassa, sillä ikävuodet 5–7 ovat motoristen taitojen oppimisen kannalta merkittävää aikaa. Motoriset perustaidot luovat edellytykset lasten ...
Ellei toisin mainittu, julkisesti saatavilla olevia JYX-metatietoja (poislukien tiivistelmät) saa vapaasti uudelleenkäyttää CC0-lisenssillä.