Teamgymin lajianalyysi ja valmennuksen ohjelmointi

Abstract

Johdanto. Teamgym on voimistelulaji, jossa kilpaillaan 8-10 voimistelijan joukkueissa kolmella eri telineellä: volttiradalla, trampetilla ja vapaaohjelmassa. Teamgymin kärkimaita ovat kaikissa sarjoissa Tanska, Ruotsi, Norja ja Islanti. Suomen maajoukkueen paras sijoitus virallisissa EM-kilpailuissa on 3. vuonna 2012. Pohjoismaissa erittäin suosittu teamgym on Suomen kolmanneksi suosituin voimistelulaji, joka kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Lajin ominaispiirteet. Volttiradan ja trampetin suorituksissa joukkueen kuusi voimistelijaa suorittavat akrobaattisia liike-elementtejä niin sanotusti virtaan kolmella erilaisella kierroksella ja vapaaohjelmassa joukkueen kaikki voimistelijat suorittavat vaikeuselementtejä sisältävän voimistelullisen koreografian. Energiantuotollisesti laji asettaa vaatimuksia erityisesti elimistön alaktiselle ja laktiselle anaerobiselle kapasiteetille. Voimantuotollisesti laji asettaa vaatimuksia hermo-lihasjärjestelmän maksimaaliselle voiman- ja tehontuottokyvylle. Erityisesti alavartalon tehontuottokyky korostuu lajisuorituksissa, sillä kehonpainoa tulee liikuttaa vertikaali- ja horisontaalisuunnassa jokaisella telineellä. Harjoitteluanalyysi. Teamgymissa lajitaitoharjoitteluun käytetään valtaosa harjoittelutunneista ja se sisältää juoksuharjoittelun, ponnistusharjoittelun, rotaatioharjoittelun, alastuloharjoittelun sekä lajiliikkeiden ja niiden vaatiman liikkuvuuden harjoittelun. Voimaharjoittelu toteutetaan mahdollisimman lajinomaisesti niin, että se harjoittaa maksimaalista voiman- ja tehontuottokykyä ala-, ylä- ja keskivartalossa useilla eri lihastyötavoilla, korkeilla liikenopeuksilla sekä suurilla nivelkulmilla. Kestävyysharjoittelu toteutetaan myös lajinomaisesti keskittämällä harjoittelu anaerobisen ja aerobisen energiantuottokyvyn intervallityyppiseen kehittämiseen lajille ominaisissa liikkeissä. Valmennuksen ohjelmointi. Teamgymissa on vuodessa kaksi 3 – 4 kuukauden kestoista harjoituskautta, kaksi 6 – 7 viikon mittaista kilpailuun valmistavaa kautta sekä kaksi 3 – 7 viikon kestoista kilpailukautta. Kilpailukaudet ovat huhti-toukokuussa ja loka-marraskuussa. Harjoituskaudet jaetaan edelleen peruskuntokauteen ja lajiharjoittelukauteen, joissa harjoittelun keskiössä ovat perusliikkeet, tekniikka, uusien liikkeiden kehittely, uudet liikkeet sekä uudet liikesarjat. Harjoituskauden aikana voimaominaisuuksista painotetaan maksimaalisen voimantuottokyvyn ja kestävyysominaisuuksista peruskestävyyden kehittämistä. Kilpailuun valmistavan kauden harjoittelussa painotetaan kisaliikkeitä ja uusia liikkeitä voidaan harjoitella esimerkiksi kerran viikossa. Voimaominaisuuksista painotetaan maksimaalisen tehontuottokyvyn kehittämistä ja kestävyysominaisuuksista nopeuskestävyyden kehittämistä. Kilpailukaudella lajiliikkeistä harjoitellaan vain kisaliikkeitä sekä voima- ja kestävyysominaisuuksia harjoitetaan tarpeiden mukaan.