Show simple item record

dc.contributor.advisorAhtiainen, Juha
dc.contributor.authorMalmstedt, Lauri
dc.date.accessioned2019-06-26T06:30:43Z
dc.date.available2019-06-26T06:30:43Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64855
dc.description.abstractOn todettu, että kestävyysurheilijoille on hyvä sisällyttää voimaharjoittelua kestävyysharjoittelun oheen, jotta heidän kestävyyssuorituskykynsä paranisi voimaominaisuuksien kehityksen myötä. Myös korkea intensiteettisten intervallien on todettu olevan hyödyllisiä pyöräilyn suorituskyvylle. Tähän asti tätä yhdistetyn voima- ja kestävyysharjoittelun tutkimuksien voimaharjoittelu on tehty vain kuntosaliharjoittelulla, eikä pyörällä tehtyä voimatyyppistä harjoittelua ole tutkittu lainkaan. Tässä projektissa 41 tutkittavaa jaettiin kolmeen ryhmään: pyörävoima-, kuntosali- ja kontrolliryhmä. Heille tehtiin syksyllä 2018 porrastetusti viikon aikana kestävyys- ja voimaominaisuuksia mittaava testipatteristo ennen ja jälkeen kymmenen viikon harjoittelujakson. Kontrolliryhmä harjoitteli harjoittelujakson ajan kestävyysharjoittelua, niin kuin ryhmä oli aiemminkin tehnyt. Kuntosaliryhmä puolestaan korvasi kestävyysharjoittelua kahdella aiemmin hyväksi tutkitulla kuntosalin maksimivoimaharjoittelulla (3 x 3-6 RM; takakyykky, yhden jalan jalkaprässi ja polven ojennus). Pyörävoimaharjoitteluryhmä osaltaan korvasi kestävyysharjoittelua mahdollisimman voimatyyppisellä wattipyöräharjoittelulla (3 x 3 x 6–12 sec, 78–90 % maksimitehosta). Tähän graduun kuuluvat testit olivat esikevennetty hyppy, vastus lateraliksen paksuus (ultraääni), ihopoimumittaus, isometrinen jalkaprässi bi- ja unilateraalisesti (EMG:n kanssa), 30-minuutin aika-ajo (EMG:n kanssa), yhden jalan yhden toiston maksimi jalkaprässissä, tehoprässi sekä UCI:n profiilitesti (2 x 6s ja 4min maksi-maaliset ajot). Kuntosaliryhmä kasvatti vastus lateraliksen paksuutta, jalkaprässin yhden jalan yhden toiston maksimia sekä unilateraalisen jalkaprässin maksimia (7,0 %, p = 0.001; 10,7 %, p < 0.001; 8,5 %, p = 0.003) prosentuaalisesti paremmin kuin pyörävoima- (4,5 %, p = 0.008; 9,6 %, p < 0.001; 7,3 %, p = 0.017) ja kontrolliryhmä (-0,3 %, p > 0.05; 4,7 %, p = 0.037; 0,6 %, p > 0.05). Muutokset erosivat toisistaan merkitsevästi näissä testeissä kuntosali- ja kontrolliryhmän välillä lukuun ottamatta unilateraalisen jalkaprässin maksimia (p = 0.006, p = 0.023, p > 0.05). Pyörävoimaryhmä puolestaan kehitti 30 minuutin aika-ajon tehoa, UCI:n profiilitestin 6 sekunnin testitulosta sekä isometristä bilateraalista jalkaprässiä (3,7 %, p = 0.001; 10,8 %, p < 0.001; 7,0 %, p = 0.008) prosentuaalisesti paremmin kuin kuntosali- (2,8 %, p > 0.05; 6,5 %, p = 0.001; 4,8 %, p = 0.022) ja kontrolliryhmä (-0,8 %, p > 0.05; 3,6 %, p = 0.012; 4,2 %, p > 0.05). Näistä testeistä muutokset erosivat toisistaan merkitsevästi pyörävoima- ja kontrolliryhmän välillä vain UCI profiilitestin 6 sekunnin testissä (p = 0.030). Laajemmin katsottuna tuloksista näyttää siltä, että kuntosaliryhmän voiman suurempaa kehitystä vahvempaan jalkaan sekä pyöräilyn huippuvääntömomenttien arvoihin, kun pyörävoimaryhmän kehitys puolestaan näyttää tasaavan hiukan jalkojen puolieroa vasemman jalan puolelta ja kehittää enemmän pyöräilyn minimiväännön arvoja. Tämän lisäksi voimaryhmät kehittivät voimaominaisuuksiaan erilailla eri lihasten suhteen. Myös tulosten väliset yhteydet tukivat lajinomaisuuden periaatetta. Tämän perusteella voisi olla suositeltavaa sisällyttää ainakin pyöräilijöiden voimaharjoitteluohjelmaan pyörällä tehtävää korkean vastuksen harjoittelua. Tulevaisuudessa voisi olla hyvä kehittää pyöräilynomaista harjoitteluohjelmaa ja -välineitä, jotta optimaalisin harjoittelumuoto voisi löytyä. Samoin tätä lajinomaista harjoittelua voisi tutkia muissakin lajeissa.fi
dc.format.extent90
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.otheryhdistetty voima- ja kestävyysharjoittelu
dc.subject.othermaksimivoima
dc.subject.otherpyörävoima
dc.titleYhdistetyn pyörävoima- ja kestävyysharjoittelun vaikutukset maksimi- ja nopeusvoimaominaisuuksiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906263451
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineValmennus- ja testausoppifi
dc.contributor.oppiaineScience in Sport Coaching and Fitness Testingen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi5013
dc.subject.ysonopeusvoima
dc.subject.ysokestävyysharjoittelu
dc.subject.ysovoimaharjoittelu
dc.subject.ysopyöräily
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record