Näytä suppeat kuvailutiedot

dc.contributor.advisorKiuru, Noona
dc.contributor.authorIsomäki, Annika
dc.contributor.authorJaatinen, Paula
dc.date.accessioned2019-06-24T12:26:32Z
dc.date.available2019-06-24T12:26:32Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64811
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin 7. luokkalaisten nuorten tarkkaavuusongelmien ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuonna 2014 alkanutta TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 377 nuoresta, ja se kerättiin keväällä 2016 nuorten ollessa 7. luokalla. Tutkittavien nuorten tarkkaavuusongelmia mitattiin opettajien täyttämällä Keskittymiskyselyllä (KESKY). Kaverisuhteita tutkittiin TIKAPUU-kyselylomakkeella, jonka nuoret täyttivät. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kavereiden määrää, ystävyyssuhteen laatua ja nuoren asemaa vertaisryhmässä. Kavereiden määrää mitattiin laskemalla yhteen tutkittavien nimeämät luokkakaverit, joiden kanssa he viettävät mieluiten aikaa. Ystävyyssuhteen laatua mitattiin läheisyyttä ja konflikteja mittaavilla väittämillä, jotka käsittelivät nuoren suhdetta omalla luokalla olevaan parhaaseen ystävään. Nuoren asemaa vertaisryhmässä tutkittiin hyväksynnän ja hyljeksinnän avulla. Hyväksyntää vertaisryhmässä mitattiin siten, että nuoret nimesivät luokaltaan oppilaita, keiden kanssa he mieluiten viettivät aikaa koulupäivän aikana. Hyljeksintää mitattiin puolestaan siten, että nuoret nimesivät luokaltaan oppilaita, keiden kanssa he eivät halunneet viettää aikaa. KESKYn summapisteiden ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Sukupuolieroja tarkkaavuusongelmien yleisyydessä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla. Tämän jälkeen nuoret jaettiin kahteen ryhmään siten, että toinen ryhmä edusti nuoria, joilla oli tarkkaavuuspulmia ja toinen ryhmä nuoria, joilla ei ollut. Ryhmien välisiä eroja kaverisuhteissa tutkittiin monimuuttujaisella kovarianssianalyysilla (MANCOVA), jossa sukupuoli kontrolloitiin. Korrelaatioanalyysien tulokset osoittivat, että KESKYn summapisteet olivat yhteydessä kaverisuhteiden kaikkiin puoliin. Tarkkaavuusongelmat olivat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Sukupuolen kontrolloinnin jälkeen huomattiin, että tarkkaavuuspulmaisilla nuorilla oli tavallisesti kehittyneitä nuoria vähemmän kavereita ja he kokivat enemmän vertaisten hyljeksintää. Sen sijaan tarkkaavuuspulmaiset nuoret ja nuoret, joilla ei ollut tarkkaavuuspulmia, eivät eronneet ystävyyssuhteen laadun ja ikätoverien hyväksynnän suhteen. Nuorten tarkkaavuusongelmien ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä ei ole tiettävästi tutkittu aiemmin Suomessa. Tulokset antavat uutta tietoa suomalaisnuorten tarkkaavuuspulmien ja kaverisuhteiden välisistä yhteyksistä osoittaen, että tarkkaavuuspulmaisten nuorten kaverisuhteissa on eroja verrattuna tavallisesti kehittyneisiin nuoriin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää aiheeseen liittyvää tutkimusta tiedon lisäämiseksi ja tarkkaavuuspulmaisten nuorten positiivisten kaverisuhteiden tukemiseksi.fi
dc.description.abstractTässä tutkimuksessa tarkasteltiin 7. luokkalaisten nuorten tarkkaavuusongelmien ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä. Tutkimus on osa laajempaa Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen vuonna 2014 alkanutta TIKAPUU – Alakoulusta yläkouluun -tutkimushanketta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui 377 nuoresta, ja se kerättiin keväällä 2016 nuorten ollessa 7. luokalla. Tutkittavien nuorten tarkkaavuusongelmia mitattiin opettajien täyttämällä Keskittymiskyselyllä (KESKY). Kaverisuhteita tutkittiin TIKAPUU-kyselylomakkeella, jonka nuoret täyttivät. Tutkimuksessa tarkasteltiin nuorten kavereiden määrää, ystävyyssuhteen laatua ja nuoren asemaa vertaisryhmässä. Kavereiden määrää mitattiin laskemalla yhteen tutkittavien nimeämät luokkakaverit, joiden kanssa he viettävät mieluiten aikaa. Ystävyyssuhteen laatua mitattiin läheisyyttä ja konflikteja mittaavilla väittämillä, jotka käsittelivät nuoren suhdetta omalla luokalla olevaan parhaaseen ystävään. Nuoren asemaa vertaisryhmässä tutkittiin hyväksynnän ja hyljeksinnän avulla. Hyväksyntää vertaisryhmässä mitattiin siten, että nuoret nimesivät luokaltaan oppilaita, keiden kanssa he mieluiten viettivät aikaa koulupäivän aikana. Hyljeksintää mitattiin puolestaan siten, että nuoret nimesivät luokaltaan oppilaita, keiden kanssa he eivät halunneet viettää aikaa. KESKYn summapisteiden ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä tutkittiin Spearmanin järjestyskorrelaatiokertoimella. Sukupuolieroja tarkkaavuusongelmien yleisyydessä tarkasteltiin ristiintaulukoinnilla. Tämän jälkeen nuoret jaettiin kahteen ryhmään siten, että toinen ryhmä edusti nuoria, joilla oli tarkkaavuuspulmia ja toinen ryhmä nuoria, joilla ei ollut. Ryhmien välisiä eroja kaverisuhteissa tutkittiin monimuuttujaisella kovarianssianalyysilla (MANCOVA), jossa sukupuoli kontrolloitiin. Korrelaatioanalyysien tulokset osoittivat, että KESKYn summapisteet olivat yhteydessä kaverisuhteiden kaikkiin puoliin. Tarkkaavuusongelmat olivat yleisempiä pojilla kuin tytöillä. Sukupuolen kontrolloinnin jälkeen huomattiin, että tarkkaavuuspulmaisilla nuorilla oli tavallisesti kehittyneitä nuoria vähemmän kavereita ja he kokivat enemmän vertaisten hyljeksintää. Sen sijaan tarkkaavuuspulmaiset nuoret ja nuoret, joilla ei ollut tarkkaavuuspulmia, eivät eronneet ystävyyssuhteen laadun ja ikätoverien hyväksynnän suhteen. Nuorten tarkkaavuusongelmien ja kaverisuhteiden välisiä yhteyksiä ei ole tiettävästi tutkittu aiemmin Suomessa. Tulokset antavat uutta tietoa suomalaisnuorten tarkkaavuuspulmien ja kaverisuhteiden välisistä yhteyksistä osoittaen, että tarkkaavuuspulmaisten nuorten kaverisuhteissa on eroja verrattuna tavallisesti kehittyneisiin nuoriin. Tulevaisuudessa tarvitaan lisää aiheeseen liittyvää tutkimusta tiedon lisäämiseksi ja tarkkaavuuspulmaisten nuorten positiivisten kaverisuhteiden tukemiseksi.en
dc.format.extent38
dc.format.mimetypeapplication/pdf
dc.language.isofi
dc.subject.othertarkkaavuusongelmat
dc.subject.otherkaverisuhteet
dc.subject.otherikätoverit
dc.titleNuorten tarkkaavuusongelmien yhteys kaverisuhteisiin
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906243404
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.contributor.tiedekuntaKasvatustieteiden ja psykologian tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Education and Psychologyen
dc.contributor.laitosPsykologian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Psychologyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiainePsykologiafi
dc.contributor.oppiainePsychologyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.type.publicationmasterThesis
dc.contributor.oppiainekoodi202
dc.subject.ysonuoret
dc.subject.ysoADHD
dc.subject.ysovertaisryhmät
dc.subject.ysonuoruus
dc.subject.ysoystävyys
dc.subject.ysovertaissuhteet
dc.format.contentfulltext
dc.type.okmG2


Aineistoon kuuluvat tiedostot

Thumbnail

Aineisto kuuluu seuraaviin kokoelmiin

Näytä suppeat kuvailutiedot