15-vuotiaiden nuorten ruutuajan määrän ja itsetunnon yhteys vertaissuhteiden laatuun 18-vuotiaana

Abstract

Nuoret viettävät kasvavissa määrin aikaa ruutumedioiden äärellä. Vertaissuhteet ovat nuorten kehitykselle tärkeitä, ja nuorten ruutumedioiden käytön sekä itsetunnon on havaittu olevan niihin yhteydessä. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin 15-vuotiaiden nuorten ruutuajan ja itsetunnon yhteyttä heidän vertaissuhteidensa laatuun 18-vuotiaana. Aiempaa tutkimustietoa aiheesta on ollut niukasti, etenkin suomalaisnuorten näkökulmasta.

Tämä Pro gradu -tutkimus on osa Jyväskylän yliopiston Koulupolku: Alkuportailta jatko-opintoihin -tutkimushanketta. Aineisto koostui 746 suomalaisnuoresta, ja se on kerätty vuosina 2016–2018. Tutkimus oli luonteeltaan empiirinen ja määrällinen. Nuorten ruutuajan määrää mitattiin 15- vuotiaana neljästä kysymyksestä koostetulla summamuuttujalla, ja itsetuntoa samassa iässä mitattiin kolmen kysymyksen summamuuttujalla. Vertaissuhteiden laadun ollessa monimuotoinen ilmiö, mitattiin sitä 18-vuotiaana neljällä muuttujalla: toveriongelmat -summamuuttujalla, läheisyyden kokemukset ystävyyssuhteissa -summamuuttujalla, ystävyyssuhteen luottamuksellisuus - kysymyksellä, sekä yksinäisyyden kokemus -kysymyksellä. Analyysit toteutettiin hierarkkisella lineaarisella regressioanalyysillä.

Tulokset osoittivat, että korkeampi ruutuajan määrä 15-vuotiaana oli yhteydessä korkeampiin toveriongelmien kokemuksiin 18-vuotiaana. Ruutuajan määrällä ei havaittu yhteyttä muilla vertaissuhteiden laatua mittaavilla muuttujilla. Korkeampi ruutuajan määrä 15-vuotiaana oli myös yhteydessä matalampaan itsetuntoon samassa iässä. Itsetunnolla havaittiin myös muuntava vaikutus samassa iässä mitatun ruutuajan ja 18-vuotiaana mitatun yksinäisyyden kokemuksen välisessä suhteessa. Tällöin nuorten korkeampi itsetunto 15-vuotiaana yhdistettynä korkeaan ruutuaikaan samassa iässä oli yhteydessä korkeampaan yksinäisyyden kokemukseen 18-vuotiaana. Matalampi itsetunto 15-vuotiaana yhdistettynä korkeaan ruutuaikaan samassa iässä oli puolestaan yhteydessä matalampaan yksinäisyyden kokemukseen 18-vuotiaana. Itsetunnon muuntavaa vaikutusta ruutuajan suhteen ei havaittu muilla vertaissuhteiden laatua mittaavilla muuttujilla.

Tulokset osoittavat, että ruutuajan määrällä on vaikutusta nuorten vertaissuhteille ja itsetunnolle pidemmälläkin aikavälillä, ja nuorten kanssa työskentelevien ammattilaisten olisi tärkeää olla tästä tietoisia. Jatkossa eritellympää tietoa eri ruutumedioiden vaikutuksista nuorten itsetunnolle ja vertaissuhteille tarvitaan, sillä teknologian kehittyessä ruutumediat pysyvät kasvavana osana nuorten arkea.