Visio osana kokonaisarkkitehtuuria

Abstract

Tässä tutkimuksessa luotiin katsaus vision merkitykseen kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotossa. Visio on tunnistettu muutosjohtamisessa tärkeäksi elementiksi, joka ohjaa muutosta ylätasolla ja innostaa ihmisiä toimimaan sen mukaisesti. Kokonaisarkkitehtuurihankkeet ovat tutkimusten mukaan olleet haasteellisia. Koska kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotto tarkoittaa käytännössä organisaatiomuutosta, muutosjohtamisen teoria voisi tarjota ratkaisuja myös kokonaisarkkitehtuurin käyttöönottohankkeisiin. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa selvitettiin kirjallisuuskatsauksen avulla, miten visiota voidaan tehokkaasti hyödyntää kokonaisarkkitehtuurin käyttöönotossa. Tähän perehdyttiin tutustumalla siihen, miten erilaiset kokonaisarkkitehtuurin viitekehykset käsittelevät visiota. Tämän lisäksi esiteltiin yksi tunnetuimpia muutosjohtamisen teorioita, joka toimi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä. Teoriaosuuden päätteeksi havaittiin, että visio esiintyy useissa kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksissä. Yleisimmin siihen viitattiin arkkitehtuurivisiona, joka ohjaa arkkitehtuurin suunnittelua ylätasolla. Tämän lisäksi visiota voidaan hyödyntää muutosjohtamisen keinoin, jolloin visio ohjaa muutoshanketta ja sen avulla pyritään saamaan organisaation ihmiset muutoksen taakse. Tutkimuksen empiirisessä osiossa selvitettiin laadullisin menetelmin, oliko visiota hyödynnetty tehokkaasti kokonaisarkkitehtuurihankkeissa. Tutkimuksen aineisto kerättiin keväällä 2019. Aineisto sisälsi kahdeksan puolistrukturoitua teemahaastattelua kokonaisarkkitehtuurin parissa työskennelleiltä henkilöiltä. Aineiston analyysissa hyödynnettiin teorialähtöistä teemoittelua. Tutkimuksen tuloksena selvisi, että visiota ei käytetty terminä, mutta arkkitehtuurivisio tai niin sanottu kokonaisarkkitehtuurin myyntimateriaali oli luotu kaikissa kohdeorganisaatioissa. Vision viestinnän osalta havaittiin, että osassa kohdeorganisaatioita kommunikointi oli suunnattu vain tärkeimmille sidosryhmille eikä koko organisaatiolle. Kirjallisuuden perusteella visiosta tulisi viestiä mahdollisimman monelle sekä käyttää useita erilaisia teknologioita, jotta visiosta kommunikointi onnistuu. Kohdeorganisaatiossa viestintä vaikutti riippuvan vastaajan omista mieltymyksistä, eikä näin ollen aina johtanut vision tehokkaaseen kommunikointiin. Tutkimuksessa havaittiin, että suurin ongelma kokonaisarkkitehtuurin menestykselle on johdon tuen puute. Tässä asiassa visio voi olla merkittävä tekijä, jonka avulla saadaan yrityksen johtoa innostettua kokonaisarkkitehtuurin mahdollisuuksista ja hyödyistä.