„Keine Übung ist unbedingt schlecht, sie passt einfach nicht zu einem bestimmten Schüler“ : die Wortschatzarbeit im finnischen Deutsch- und Schwedischunterricht aus der Sicht der Lehrer
Authors
Date
2019Copyright
This publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.
Voimme varmasti kaikki olla samaa mieltä siitä, että sanat ovat tärkeä osa kieltä. Niiden avulla kommunikoimme,
joten sanat ja sanasto ovat tärkeä osa myös kieltenopetusta. Kielten oppikirjoissa on sanastoja, oppilaat tekevät sanakokeita sekä käyttävät sanakirjoja. Vieraan kielen sanojen oppiminen ei ole tavoite itsessään, vaan sanat ovat apuväline, joiden avulla voi ilmaista itseään suullisesti ja kirjallisesti vieraalla kielellä sekä kehittyä kuullun ja luetun ymmärtämisessä.
Tämän maisterintutkielman aiheena on sanaston opettaminen saksan ja ruotsin opettajien näkökulmasta.
Tavoitteenani oli selvittää, millaisia sanaston opettamisen tekniikoita ja strategioita opettajat käyttävät, heidän
mielipiteitään sanaston opetuksessa käytettävistä materiaaleista sekä, miten usein ja millaista omaa materiaalia he tekevät sanaston opetukseen. Tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisesti Webropolissa luodulla kyselylomakkeella, johon vastasi 103 opettajaa. Vastaajat olivat saksan ja/tai ruotsin opettajia, eri ikäisiä, eri puolilta Suomea, opettivat kieltä eri opetusasteilla ja heidän työkokemuksensa määrä opettajana vaihteli. Heiltä kysyttiin 20 kysymystä, joista seitsemän olivat taustatietoihin liittyviä, kolme käsitteli sanaston opettamisen tekniikoita ja strategioita ja yhdeksän
viimeisen kysymyksen aiheena oli sanaston opettamisen materiaalit ja apuvälineet.
Käytetyimmät sanaston oppimisen strategiat, joita opettajat opettavat oppilailleen, olivat itsensä testaaminen, laulujen kuuntelu kohdekielellä ja uusien sanojen käyttäminen. Yleisimmät sanaston opettamisen strategiat ja tekniikat olivat pelit, sanojen ääntäminen, esimerkkilauseilla sanan merkityksen esitteleminen, sanaselitykset, kuvan ja sanan yhdistäminen sekä juoksusanelu. Myös digitaalisuus korostui useamman kysymyksen vastauksissa. Vastaajat olivat keskimäärin melko tyytyväisiä käyttämäänsä oppikirjaan. Tyytyväisyyteen vaikuttivat tehtävien määrä, tehtävien vaikeustason vaihtelu ja tehtävien monipuolisuus. Suosituimmat tehtävätyypit olivat aukkotehtävät,
oman tekstin tuottaminen annetuista sanoista sekä ristikot ja sanasokkelot. Epäsuosituimmat tehtävätyypit olivat monivalintatehtävät, sanojen luokittelu sanaluokkiin sekä yhdistelytehtävät. Toimivien ja epätoimivien tehtävien kuvauksissa korostui toiminnallisuus, kertaaminen ja konteksti. Tehtävien tulisi olla eritasoisia, monipuolisia ja ajattelua vaativia. Enemmistö vastaajista tekee oma materiaalia yli kolmesti viikossa. Isoin syy oman materiaalin valmistamiseen oli se, että oppilaat pitävät niistä. Toinen yleinen syy oli se, että kirjassa ei ole tarpeeksi sanastotehtäviä. Tutkimuksessa havaittiin eroja saksan ja ruotsin opettajien välillä. Aihetta voitaisiin tutkia lisää tutkimalla, onko eri opetusasteiden välillä eroja, eroaako opettajien sanaston opettamisen strategioiden käyttö eri tilanteissa ja onko uudella opetussuunnitelmalla vaikutusta sanastopetukseen ja sanastotehtäviin oppikirjoissa.
...
Keywords
Metadata
Show full item recordCollections
- Pro gradu -tutkielmat [29556]
Related items
Showing items with similar title or keywords.
-
"Toll, weil ich Deutsch lernen durfte" : Erfahrungen der Schüler der 1. und 2. Klasse der finnischen Grundschule mit der deutschsprachigen Sprachdusche
Pynnönen, Johanna (2012)Tämän tutkimuksen aiheena ovat 1. ja 2. luokkalaisten suomalaisten oppilaiden kokemukset saksan kielen kielisuihkutuksesta. Kielisuihkutus on vieraskielisen opetuksen muoto, jonka aikana oppilaat tutustuvat yhteen tai ... -
Einstellungen der DaF-Lehrer in den finnischen gymnasialen Oberstufen sowohl zur Informations- und Kommunikationstechnologie im Unterricht als auch zur digitalen Abiturprüfung im Deutsch
Salokoski, Annamaria (2017)Tieto- ja viestintätekniikka on nykyisin mukana koulujen arjessa ja myös ylioppilaskokeet ovat sähköistymässä. Lisäksi uuden lukion opetussuunnitelman mukaan opettajien tulisi osata käyttää TVT:tä entistä monipuolisemmin, ... -
"Det pirrar inte i magen" : Einstellungen von Deutsch- und Schwedisch lernenden finnischen Senioren zum Sprechen und zur mündlichen Sprachkompetenz
Kauppinen, Tiina (2014)Työn tarkoituksena oli selvittää, miten yli 60-vuotiaat saksan ja ruotsin oppijat suhtautuvat vieraan kielen puhumiseen. Kokemukseni mukaan vanhemmat kielenoppijat keskittyvät suullisen ja kommunikatiivisen kielitaidon ... -
Aussprache in finnischen Lehrbüchern für Deutsch und Schwedisch
Rentola, Sara-Miina (2017)Ääntäminen ja sen harjoittelu ovat jääneet kieltenopetuksessa usein muiden kielitaidon osaalueiden varjoon, vaikka juuri hyvän ääntämyksen on todettu olevan yksi merkittävimmistä edellytyksistä kommunikaation onnistumiselle. ... -
Motivation zum Deutschlernen in der finnischen gymnasialen Oberstufe
Suominen, Anni (2024)Englantia lukuun ottamatta vieraiden kielten opiskelijoiden määrä suomalaisissa lukioissa on viimeisten vuosikymmenten aikana laskenut selvästi. Ylioppilastutkintolautakunnan julkaisemista tilastoista ilmenee, että vuosina ...