Show simple item record

dc.contributor.advisorHäkkinen, Arja
dc.contributor.advisorKorniloff, Katariina
dc.contributor.authorLatvala, Tuuli-Marjatta
dc.date.accessioned2019-06-14T11:23:52Z
dc.date.available2019-06-14T11:23:52Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64642
dc.description.abstractTämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, esiintyykö subjektiivisen kehotietoisuuden kokemisessa eroja kroonisesti masentuneiden ja terveiden kontrollien välillä. Lisäksi tarkasteltiin kroonisesti masentuneilla kehotietoisuuden yhteyttä masennusoireisiin, painoindeksiin, alkoholinkäytön ja liikunta-aktiivisuuden tasoon, nykyisen masennusjakson kestoon, ensimmäisen masennusjakson alkamisajankohtaan sekä sosiodemografisiin tekijöihin. Aineisto koostui Jyväskylän yliopistossa 2017-2018 toteutetun Neurokuvantaminen masennuksessa-tutkimuksen aineistosta, joka on aiemman Finnish Depression and Metabolic Syndrom -tutkimuksen (FDMSA) seurantatutkimus. Kroonisesti masentuneiden ryhmä (n=22) muodostui FDMSA-tutkimuksen masennusryhmäläisistä, joilla masennus oli kroonistunut ja kontrolliryhmä (n=22) saman tutkimuksen verrokeista. Kehotietoisuus arvioitiin G. Roxendalin kehittämällä Body Awareness Scale Interview –mittarilla, joka muokattiin tutkimusta varten kyselylomakemuotoon. Kyselyn maksimipistemäärä on 78 pistettä. Suurempi pistemäärä kuvastaa voimakkaampia oireita/vaikeuksia kehotietoisuudessa. Krooninen masennus kartoitettiin diagnostisen M.I.N.I haastattelun avulla, Beckin depressio -kyselyllä arvioitiin masennusoireiden voimakkuutta. Liikunta-aktiivisuutta International Physical Activity kyselyllä. Alkoholinkäyttöä arvioitiin kolmella kysymyksellä (Kuinka usein käytät alkoholia? Kun käytät alkoholia, montako annosta tavallisimmin otat päivässä? Kuinka usein juot kerrallaan vähintään kuusi annosta?). Lisäksi kysyttiin masennusoireiden kestoa ja alkamisajankohtaa. Tutkittavien keskimääräinen ikä oli 59-vuotta (43-80) ja heistä 69 % oli naisia. Beck indeksin keskiarvo oli kroonisesti masentuneilla 25,4 (kh. 7,5) ja kontrolleilla 2,8 (kh. 2,6) (p<0,001). Painoindeksi kroonisesti masentuneilla oli 29,9 (5,7) ja kontrolleilla 26,0 (4,1) (p=0,013). Ryhmien välillä ei esiintynyt eroa alkoholinkäytössä eikä liikunta-aktiivisuudessa. Kroonisesti masentuneilla kehotietoisuuskyselyn pistemäärä oli 31,8 (7,1) ja kontrollien 6,5 (6,6) (p<0,001). Kliinisistä ja sosiodemografisista tekijöistä ainoastaan runsaampi alkoholinkäyttö oli tilastollisesti erittäin merkitsevästi yhteydessä heikompaan kehotietoisuuteen (Spearman 0,66, p<0,001). Tämän tutkimuksen mukaan kehotietoisuus on kroonisesti masentuneilla terveitä kontrolleja heikompi. Runsaampi alkoholinkäyttö oli yhteydessä lisääntyneisiin ongelmiin kehotietoisuuden kokemisessa kroonisesti masentuneilla. Terveydenhuollon ammattilaisten on masennuksen parhaan mahdollisen hoidon takaamiseksi hyvä huomioida näkökulma masennuksessa esiintyvän kehon ja mielen oireilun yhteydestä sekä runsaan alkoholinkäytön mahdollisesta vaikutuksesta masentuneen kehotietoisuuden kokemukseen.fi
dc.description.abstractThe aim of this study was to examine chronically depressed patients body awareness experience. In addition correlation between body awareness and depressive symptoms, body mass index, level of alcohol consumption and physical activity, duration of current depression episode, starting point of first depression episode and sociodemographic factors were studied. Data consisted of Neuroimaging in Depression -study which was carried out in the University of Jyväskylä at 2017-2018. Neuroimaging in Depression -study is a follow-up study of the Finnish Depression and Metabolic Study (FDMSA). Participants with chronic depression (n=22) consisted of participants who had belonged to depression group at the FDMSA-study and their depression had become chronic. Healthy controls (n=22) were chosen from control group participants from the same study. Body awareness was assessed with body awareness questionnaire which has base on body awareness interview (BAS-I) developed by G. Roxendal. In this study BAS-I was modified and used as a questionnaire. Maximum score in body awareness questionnaire is 78. Higher score indicates more difficulties in body awareness. Chronic depression was assessed with diagnostical interview M.I.N.I and depression symptoms were assessed with Beck Depression Inventory. Physical activity was assessed with International Physical Activity Questionnaire. Alcohol consumption was studied with three questions (How often you use alcohol? When you use alcohol, how many portions you usually take? How often you drink more than six portions at a time?). In addition duration of current depression episode and starting point of first depression episode were studied. Mean age of participants was 59 years (43-80) and 69 % of participants were female. Chronically depressed had mean score of 25,4 (sd. 7,5) in Beck Depression Inventory and controls had 2,8 (sd. 2,6) (p<0,001). Mean score of body mass index was with chronic depressed 29,9 (5,7) and with controls 26,0 (4,1) (p=0,013). There was no difference between groups in alcohol consumption and physical activity. Chronically depressed had score of 31,8 (sd. 7,1) in body awareness questionnaire and controls 6,5 (sd. 6,6) (p<0,001). Only substantial alcohol consumption correlated statistically very significantly to higher score in body awareness questionnaire (Spearman 0,66, p<0,001). Other clinical or sociodemographic factors did not correlate with body awareness score. According to this study chronically depressed patients have more inadequate body awareness experience than healthy controls. Moreover, substantial alcohol consumption correlates with more problems in body awareness in patients with chronic depression. Health professionals, when planning treatment, should take into account that body and mind work together and substantial alcohol consumption may have negative impact on subjective experience of body awareness.en
dc.format.extent67
dc.language.isofi
dc.subject.otherkrooninen masennus
dc.subject.otherdystymia
dc.subject.otherkehotietoisuus
dc.titleKehotietoisuus kroonisesti masentuneilla
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906143228
dc.type.ontasotMaster’s thesisen
dc.type.ontasotPro gradu -tutkielmafi
dc.contributor.tiedekuntaLiikuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Sport and Health Sciencesen
dc.contributor.laitosLiikunta- ja terveystieteetfi
dc.contributor.laitosSport and Health Sciencesen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineFysioterapiafi
dc.contributor.oppiainePhysiotherapyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.rights.accesslevelrestrictedAccess
dc.contributor.oppiainekoodi50422
dc.subject.ysotietoisuus
dc.subject.ysomasennus
dc.subject.ysoalkoholinkäyttö
dc.subject.ysokehontuntemus
dc.rights.accessrightsTekijä ei ole antanut lupaa avoimeen julkaisuun, joten aineisto on luettavissa vain Jyväskylän yliopiston kirjaston <a href="https://kirjasto.jyu.fi/fi/tyoskentelytilat/laitteet-ja-tilat">arkistotyöasemalta</a>.fi
dc.rights.accessrights<br><br>The author has not given permission to make the work publicly available electronically. Therefore the material can be read only at the archival <a href="https://kirjasto.jyu.fi/en/workspaces/facilities">workstation</a> at Jyväskylä University Library reserved for the use of archival materials.en


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record