Mitä sydän näkee? : katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille

Abstract
Interoseptio on aistihavainto kehon sisäisestä tilasta, erityisesti sisäelinten toiminnasta: sydämen lyönneistä, hengityksestä, ruoansulatuselimistön toiminnasta sekä kehon lämpötilasta. Muutoksia näiden tilassa säätelee autonominen hermosto, joka ylläpitää elimistön sisäistä tasapainoa, homeostaasia. Toisin kuin liikkeitä ohjaavat diskriminatiiviset aistimukset, interoseptio on eriytymätön ja karkeasti paikantuva aistimus. Se viestii kehon yleisestä tilasta ja valmiudesta toimintaan – siitä, miten ihminen kullakin hetkellä voi. Interoseptio osallistuu myös allostaattiseen, ympäristön muutoksiin valmistautuvaan kehon säätelyyn. Siksi interoseptiolla on kytkös myös ympäristön havaitsemiseen. Interoseptiivinen aivoverkosto näyttäisi käsittelevän erityisesti ärsykkeiden merkittävyyttä yksilölle. Allostaattisen interoseptiivisen säätelyn idea on avannut uuden näkökulman useisiin yleisimpiin kliinisiin tiloihin, kuten ahdistus-, masennus- ja syömishäiriöihin. Ne selitetään viitekehyksessä interoseptiivisen säätelyn puutteilla. Interoseptioherkkyydessä on yksilöllistä vaihtelua, mikä voi vaikuttaa kliinisten interventioiden soveltamiseen ja tehoon. Myös kehon tarkkailuun liittyvät harjoitteet perustuvat interoseptiiviseen tarkkailuun, ja siksi interoseption sekä sen hermostollisten mekanismien tunteminen on näiden harjoitteiden suuntaamisen kannalta olennaista.
Main Authors
Format
Articles Research article
Published
2019
Series
Subjects
Publication in research information system
Publisher
Suomen psykologinen seura
The permanent address of the publication
https://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202403042254Käytä tätä linkitykseen.
Review status
Peer reviewed
ISSN
0355-1067
Language
Finnish
Published in
Psykologia
Citation
  • Lyyra, P., & Parviainen, T. (2019). Mitä sydän näkee? : katsaus interoseption merkitykseen ihmisen tiedonkäsittelylle ja hyvinvoinnille. Psykologia, 54(5), 323-341.
License
CC BY-NC-ND 4.0Open Access
Copyright© 2022 Psykologia-lehti

Share