Korpusavusteinen diskurssintutkimus keskiluokkaan ja työväenluokkaan liittyvistä diskursseista Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa

Abstract

Tutkielmassani tarkastelen, millaisia diskursseja keskiluokkaan ja työväenluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa. Olen kiinnostunut siitä, miten yhteiskuntaluokkia jäsennetään ja millaisia merkityksiä niihin liitetään 2000-luvun Suomessa. Tutkimuskysymykseni ovat seuraavat: 1) Millaisia diskursseja keskiluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa? 2) Millaisia diskursseja työväenluokkaan liitetään Helsingin Sanomien verkkouutisoinnissa? 3) Millaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä keskiluokkaan ja työväenluokkaan liitetyissä diskursseissa on?

Tutkielmani menetelmänä käytän korpusavusteista kriittistä diskurssianalyysia. Menetelmä yhdistää korpustutkimuksen ja diskurssianalyysin, joita usein on pidetty lähtökohtaisesti sangen erilaisina metodeina. Menetelmän keinoin on mahdollista analysoida yhteiskuntaluokkaan liittyviä diskursseja sekä saada näiden diskurssien yleisyydestä laajaa määrällistä tietoa ja evidenssiä. Tutkimukseni aineistona ovat Helsingin Sanomien verkkosivuilla vuosina 2001–2016 julkaistut tekstit, joissa mainitaan keskiluokka tai työväenluokka. Olen tarkastellut tutkimieni luokkien saamia kollokaatteja eli leksikaalisia myötäesiintymiä AntConc-konkordanssiohjelman avulla ja hahmotellut sitten niiden perusteella luokkiin liittyviä diskursseja. Tilastollisista testeistä käytössäni on ollut MI-testi.

Tutkimukseni osoittaa, että keskiluokasta kirjotetaan aineistossa huomattavasti monipuolisemmin kuin työväenluokasta; olen hahmotellut aineistosta yhteensä kymmenen keskiluokkaan liittyvää diskurssia ja kuusi työväenluokkaan liittyvää diskurssia. Työväenluokka liitetään usein menneisyyteen (joko yksilön henkilöhistoriaan tai yhteiskunnan jaettuun menneisyyteen) tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi perinteistesti luokkayhteiskuntana pidetyn Iso-Britannian kontekstiin. Sen sijaan keskiluokkaa käsitellään aineistossa luontevasti osana 2000-luvun yhteiskuntaa. Keskiluokka liitetäänkin muun muassa talouteen, asumiseen, kaupunkilaisuuteen, perhe-elämään ja erilaisiin ihmisryhmiin, minkä lisäksi sitä kuvataan suurena ja vahvana ryhmänä.

Tutkimukseni vahvistaa aiemmin todettuja havaintoja siitä, että keskiluokkaisuus on yhteiskunnassa normi ja edustaa hyvää ja ”tavallista” elämää. Vaikka sekä työväen- että keskiluokka ovat molemmat osa samaa luokkajärjestelmää, tutkimukseni osoittaa, että työväenluokan olemassaolo voidaan usein kyseenalaistaa tai jopa kiistää, kun taas keskiluokkaan vastaavaa kieltämistä ei liity.