Show simple item record

dc.contributor.advisorVirmasalo, Ilkka
dc.contributor.authorLehtonen, Venla
dc.date.accessioned2019-06-13T05:34:14Z
dc.date.available2019-06-13T05:34:14Z
dc.date.issued2019
dc.identifier.urihttps://jyx.jyu.fi/handle/123456789/64565
dc.description.abstractTässä kandidaatintutkielmassa tarkastelen suomalaisten lapsiperheiden vanhempien asennoitumista varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen. Markkinoistuminen ymmärretään prosessina, jossa yhä suurempi osa tietyn palvelun tuotannosta siirtyy yksityisten toimijoiden tuotettavaksi. Erityisesti varhaiskasvatuksen markkinoistumisen on tutkimuskirjallisuudessa esitetty myötäilevän julkisen sektorin yleistä markkinoistumiskehitystä. Vaikuttaisi siltä, ettei suomalaisten asenteita varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen ole juurikaan tutkittu. Tämän vuoksi tuloksia peilataan pääosin sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä muiden kunnallisten palveluiden markkinoistumista käsittelevien tutkimusten tuloksiin. Tutkimuskysymyksiä on kaksi: ”Miten suomalaiset lapsiperheiden vanhemmat suhtautuvat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen” ja ”Mitkä tekijät selittävät tai ennustavat varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumisen kannatusta?”. Selitettävänä muuttujana on asenneväittämä ”Tarvitaan lisää yksityisiä palveluntuottajia varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.” Tutkimuksen aineiston muodostaa Lastensuojelun keskusliiton marraskuussa 2014 keräämä Lapsiperheiden avuntarpeet 2014 -aineisto (n=1065). Perusjoukkona ovat suomalaisten lapsiperheiden vanhemmat. Analyysimenetelminä on käytetty ristiintaulukointia sekä logistista regressioanalyysiä. Tutkimustulosten perusteella vaikuttaisi siltä, että lapsiperheiden vanhempien kannatusta varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen selittävät ikä, ammatti ja tulot. Nuorimmat ikäryhmät, korkeimpaan tuloluokkaan kuuluvat sekä johtavassa asemassa työskentelevät suhtautuvat muita ryhmiä myönteisemmin varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen. Koulutuksen mukaan tarkasteltaessa ristiintaulukoinnin tuottama tilastollinen merkitsevyys sen sijaan katoaa muita muuttujia vakioitaessa, joten näiden tulosten valossa koulutuksella ei vaikuttaisi olevan yhteyttä varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumisen kannatukseen.fi
dc.format.extent29
dc.language.isofi
dc.subject.othermarkkinoistuminen
dc.subject.otherristiintaulukointi
dc.subject.otherlogistinen regressioanalyysi
dc.titleLapsiperheiden vanhempien asennoituminen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen markkinoistumiseen
dc.identifier.urnURN:NBN:fi:jyu-201906133169
dc.type.ontasotBachelor's thesisen
dc.type.ontasotKandidaatintyöfi
dc.contributor.tiedekuntaHumanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekuntafi
dc.contributor.tiedekuntaFaculty of Humanities and Social Sciencesen
dc.contributor.laitosYhteiskuntatieteiden ja filosofian laitosfi
dc.contributor.laitosDepartment of Social Sciences and Philosophyen
dc.contributor.yliopistoJyväskylän yliopistofi
dc.contributor.yliopistoUniversity of Jyväskyläen
dc.contributor.oppiaineYhteiskuntapolitiikkafi
dc.contributor.oppiaineSocial Policyen
dc.rights.copyrightJulkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.fi
dc.rights.copyrightThis publication is copyrighted. You may download, display and print it for Your own personal use. Commercial use is prohibited.en
dc.contributor.oppiainekoodi209
dc.subject.ysoasenteet
dc.subject.ysoyksityistäminen
dc.subject.ysovarhaiskasvatus
dc.subject.ysoperusopetus
dc.subject.ysolapsiperheet
dc.subject.ysovanhemmat


Files in this item

Thumbnail

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record